Ajatuksia presidenttiehdokkaistaSunnuntai 14.1.2024 klo 21.18 - Matti Ahonen Jutta Urpilainen on kansan tuntema ahkera ja innostunut poliitikko. Kansalla ei kuitenkaan ole kovin hyviä tuntemuksia vasemmistosuuntaisesta ajattelusta presidenttinä. Siksi uskon, ettei Jutta Urpilainen pääse toiselle kierrokselle. Jussi Halla-aholla on joskus erittäin hyviä mielipiteitä. Rehellinen, asiansa tunteva esitystapa on ominaista hänelle, mikä on hyvä vastakohta joillekin hänen puolueensa johtohenkilöille. Halla-ahon taustan takia äänestäjät tuskin haluavat häntä toiselle kierrokselle. Pekka Haavisto on hieman ristiriitainen henkilö. Toisaalta hän on hoitanut työnsä kohtalaisesti. Ulkoministerin tehtävä on toimia lähinnä sananviejänä maailmalla. Vaalitenteissä hän on kuitenkin yrittänyt antaa sellaisen kuvan, että lopputulos olisi aina hänen ansiotaan. Kysymysten asettelussa ei kuitenkaan selvitetä tarkemmin Haaviston todellista osuutta käsitellyn asian lopputuloksessa. Vaalitenteissä tulisikin kysyä, mikä kohta tai miten hänen ehdotuksensa ratkaisi lopputuloksen. Haaviston otteet alaisiinsa nähden eivät lupaa hyvää. Presidentinvaalikamppailu tulee kiristymään, eikä lopputulos ole vielä kirkossa kuulutettu. Alexander Stubb on koettu hauskaksi ja meneväksi urapoliitikoksi, jolla on hyvä puhe- ja kielitaito hallussaan. Aikaisemmat näytöt politiikan johtotehtävissä Suomessa eivät imartele, vaan jättivät hänestä osittain hauskuuttajan tyyppisen kuvan ja ennen kaikkea politiikan kriisijohtajan, joka ei kestä todellisia kriisejä ja niistä syntyviä henkilökohtaisia paineita. Hän on itse avoimesti myöntänyt, että johtajana ollessaan hän ei ole omalla alueellaan. Ihmisen sietokyky ei kasva kovin hyvin vanhetessa. Siksi Stubbin oikea paikka on toimia opettajana tai professorina yliopistossa. En haluaisi olla hänen sijassaan, sillä presidentinvaalikampanjan loppu tulee olemaan vähemmän miellyttävää. Olli Rehnin kykyjä tarvittiin, kun EU:n ja Suomen talous oli romahtamassa USA:n pankkisotkujen takia. Hän oli eräs niistä keskeisistä henkilöistä, jotka toimillaan pelastivat EU:n ja Suomen katastrofilta. Olli Rehnin kyvyt tulivat esille hyvin aikaisin komission tehtävissä. Hänen vakaa ja harkitseva sekä tarvittaessa luova suhtautumisensa kansainvälisiin ongelmiin olivat ne seikat, joihin luotettiin ja uskottiin. Rehnin ominaisuudet eivät ole parhaimmillaan someilmiöiden rakentamisessa, mutta kansainvälisten kriisien ratkaisemiseen ja tasavallan presidentin tehtäviin hän on ylivertainen. Uskon, että kun suomalaiset alkavat todella miettiä ja tunnistaa ne tosiasialliset ominaisuudet, joita presidentiksi valittava henkilö tarvitsee, niin hän ei voi olla kukaan muu kuin Olli Rehn. Paras isänmaan ja kansanvallan johtaja! |
Vuosi vaihtuu ja uudet haasteet odottavatTiistai 2.1.2024 klo 16.31 - Tapio Havula (julkaistu 3.1.2024 ilmestyneessä Mäntsälän Uutisissa) Päättyneeseen vuoteen 2023 sisältyy monia positiivisia asioita Mäntsälän kunnan osalta. Yleiskuva on kertonut siitä vahvasta elinvoimasta ja vireydestä, mitä kasvava kunta tarvitsee. Saimme myös ulkopuolista tunnustusta, kun Mäntsälä nimettiin Suomen koiraystävällisimmäksi kunnaksi. Myös Uudenmaan yrittäjien myöntämä kultainen yrittäjälippu kertoo kunnan yrittäjäystävällisyydestä ja lämmittää mieltä. Kuntakuvan muokkaaminen vetovoimaiseksi eteni niin fyysisten toimenpiteiden kuin monipuolisen kulttuuritarjonnan voimin. Myös toritapahtumat toivat omaa positiivisuutta kuntakuvaan. Tämä kaikki on sitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, mikä jäi kunnan tehtäväksi, kun sote ja pelastusasiat siirtyivät hyvinvointialueille. Valtuusto joutui kasvattamaan talousarvioon sisältyvää maanhankinnan määrärahaa tuntuvasti, kun kunta osti vuoden aikana yhteensä yli 100 hehtaaria maata hyvin keskeisiltä kirkonkylän kasvualueilta. Vanha sanonta, että maata on ostettava silloin kun sitä on tarjolla, piti paikkansa. Täytyy mainita myös Tokmannin 55 000 kerrosneliömetrin suuruisen laajennuksen valmistuminen joulukuun vaihteessa. Kun siihen lasketaan mukaan vuonna 2008 valmistunut 75 000 kerrosneliön halli, puhutaan yli 13 hehtaarin hallipinta-alasta. 100 henkilön lisäys entisten 600 lisäksi on myös hyvin merkittävä. Kaikki tämä kertoo siitä, että jotain on osattu tehdä oikein jo aikoinaan, kun Tokmanni Mäntsälään saatiin. Alkava vuosi 2024 tuo mukanaan mm. Kuuma-kuntien (10 kpl) johtokunnan puheenjohtajuuden Mäntsälälle. Mäntsälän ja Kirkkonummen kunnanjohtajat edustavat Kuuma-kuntia pääkaupunkiseudun kaupunkien ja valtion kanssa käytävissä tärkeissä MAL-neuvotteluissa. Työvoima- ja elinkeinopalvelut siirtyvät vuoden 2025 alussa kuuden Keusote-kunnan muodostamalle yhteiselle alueelle. Tämän siirtymän valmistelu työllistää varmasti kuntia. Syksyllä perustettu tilatarvetyöryhmä lähtee linjaamaan kunnan tulevien vuosien investointitarpeita ja aikatauluja niille. Odotettavissa on varmasti työntäyteinen vuosi, kuten oli mennytkin vuosi. Lopuksi haluan lausua kiitokset menneestä vuodesta viranhaltijoille ja päättäjäkollegoille hyvästä yhteistyöstä, jota tehdään entistä paremman ja vetovoimaisemman Mäntsälän hyväksi. Hyvää alkavaa vuotta kaikille. |
Keskustan uusi alkuMaanantai 14.8.2023 klo 10.25 - Matti Ahonen Runsaat kuusikymmentä vuotta Keskustan poliittista taivalta seuranneena ja viimeiset toistakymmentä vuottaa toimijana, olen mieltänyt ja havainnut seuraavat asiat. Vaalien tulosten mukaan, varsinkin ison tappion jälkeen, syytetään tappiosta useimmiten samoin argumentein: Keskustan on palattava juurilleen, Keskustasta on tullut liian liberaali tai oikeistolainen, viestintä ei tavoita äänestäjiä, lehdistö vihaa meitä tai vanhoilliset määräävät tahdin. Todennäköisesti asiassa on jonkin verran perää riippuen siitä, keneltä kysyy. Asia, jota ei koskaan mainita tai ei haluta huomata on, että yhteiskunta ei ole stabiili vaan muutoksessa koko ajan. Eräs tärkeä huomio on, että kaikki suuremmat puolueet ovat sisimmältään yllättävän konservatiivisia. Sitkeästi vuosikymmenestä toiseen pidetään kiinni arvoista ja tavoista, vaikka yhteiskunta ja valtaosa ihmisistä on muuttanut käyttäytymistään radikaalisti. On aivan varmaa, että mikäli Keskusta ei uskalla muuttaa toimintaansa yhteiskunnan ja ihmisten käyttäytymistrendien ymmärtämiseen ja toiveiden huomioimiseen, ei menestystä tule. Muutokset eivät tarkoita sitä, että omaksutaan kaikki negatiiviset trendit ja hyödynnetään niitä samalla negatiivisella sisällöllä, vaan sitä, että esim. keksintöjen tuomat ja synnyttämät negatiiviset haitat ja ilmiöt huomioidaan voimakkaasti lainsäädännön avulla. Klassinen esimerkki tästä on lasten ja nuorten ”taantuminen” somen, pelien ja digitaalisuuden takia. Koska äänestäjät ovat omien ja yhteiskunnan pelkojen vankeja, on pyrittävä vastaamaan niihin selkeillä lakimuutoksilla. On edelleen käsittämätöntä, ettei Keskusta ole rivakasti tarrannut työelämän ja yrittämisen ongelmiin, saati sitten tuloloukkuihin ja asumis- ym. tukiin. Ongelmat on vain jätetty muille, vaikka tieto ja taito olisi kyllä riittänyt asioiden esillä pitämiseen ja edistämiseen. Talouden ongelmat on täysin luovutettu kokoomukselle. Muutokset, joita verrokkimaat ovat toteuttaneet jo vuosikymmen sitten, puuttuvat yhä Suomesta. Näihin ongelmiin on tiedossa ratkaisu ja se on poliittinen toimintasuunnitelma, jota täydennetään vuosittain ja arvioidaan sen toteutumista. Mikäli joku kiireellinen asia yhteiskunnassa nousee esille, otetaan se heti mukaan suunnitelmaan. Poliittisesta toimintasuunnitelmasta vastaa puolueen puheenjohtaja ja hän käyttää sitä työkalunaan johtaessaan puoluetta. Puoluesihteeri on vastuussa puitteista ja yksityiskohtaisista keinoista sen toteuttamisessa. Jotta Keskustan kivijalka jälleen kirkastuisi toimijoilleen, kerrataan sen sisältö: aikaisemmin on todettu, että sanat Suomen Keskusta rp. muodostaa itsessään kansanliikkeemme liikeidean, koska se kertoo meille kaikille, että Keskusta on olemassa meitä varten! Poliittisen toimintasuunnitelman sisältöön en ole oikea henkilö kertomaan, mitä sen tulisi sisältää. Keskustan konkaripoliitikot ovat varmasti parhaiten perillä siihen kirjattavista asioista. Olen vakuuttunut siitä, että näin toimien puolue löytää ne avaintekijät, jotka siivittävät Keskustan jälleen nousuun. Kun Turun puoluekokous on pidetty, on poliittista toimintasuunnitelmaa ryhdyttävä konkreettisesti laatimaan ja toteuttamaan. Toiminnan tulee näkyä ja kuulua myös kentällä, jolloin nähdään ja koetaan uusi nousu.
|
Onnellisuuden kirousPerjantai 2.6.2023 klo 16.27 - Matti Ahonen
Suomi on jo monen vuoden ajan listattu maailman onnellisimmaksi maaksi. Mutta minkälaiseksi yhteiskunnaksi suomalaiset itse kokevat maansa? Totuus onnellisuudesta on aivan toisen näköinen kuin mittaukseen käytettyjen parametrien tulos antaa ymmärtää.
Viimeisten 15 vuoden aikana ihmisten käyttäytyminen on muuttunut. Varsinkin aikuiset eivät ota mitään riskejä tehdäkseen sellaisia päätöksiä, joita yhteiskunnan tiedetään tarvitsevan, sillä ne muuttavat mukavaa olotilaa. Tämä ajattelu ja toiminta on lyönyt itsensä läpi koko yhteiskunnassa. Se koskee erityisesti hallintoamme, virastoja, politiikkaa, valtioneuvostoa sekä muita järjestelmiä ja yhteisöjä. Kun nämä asiat otetaan huomioon, Suomi on katastrofaalisessa tilanteessa onnellisuuden ja väestön hyvinvoinnin perusteella mitattuna. Parikymmentä vuotta sitten kännykät yleistyivät ja se aiheutti valtavan buumin Suomessa ja muualla. Mitä sitten tapahtui? Lasten koulumenestys, kunto, kasvu ja mielenterveys heikkeni, kiusaaminen lisääntyi huomattavasti ja syrjäytyminen kasvoi varsinkin poikien kohdalla. Nukkuminen, urheilu ja leikkiminen ovat poissa lasten ja nuorten ajankäytöstä. Alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten motivaatio on suuntautunut keksintöjen takia heidän itsensä, perheidensä ja yhteiskunnan kannalta vaaralliseen suuntaan. Suurin syntipukki on älypuhelin! Myöskään tietokoneita internetin takia ei voi sivuuttaa. Sosiaalisen median käyttö on varsinkin nuorten kohdalla johtanut huonoon tilanteeseen. Nuoret tulevat täysin riippuvaisiksi näppäilemällä kännykkäänsä tuntitolkulla tai pelaamalla useita tunteja päivittäin ja öisinkin tajuamatta sitä, minkälaista vahinkoa se aiheuttaa heidän mielenterveydelleen tai muulle kehitykselle. Nuoret eivät enää elä täysipäiväisesti todellisessa maailmassa. Varsinkin nuoriso aikuisten lisäksi on onnellinen keksinnöistä, joista moni on aikaansaatu Suomessa. Mutta kukaan ei taatusti ole onnellinen näiden keksintöjen käytön aiheuttamasta suunnasta ja riippuvuudesta. Mikä neuvoksi? Jos olisin diktaattori, päätökset olisivat helposti tehtävissä. Ukraina taistelee parhaillaan yksinvallan ideologiaa vastaan ja se on meidänkin tiemme. Vapaehtoisesti tai hallituksen enemmistön päätöksen perusteella tehdyt kompromissit aina tai useimmiten vesittävät ongelmien todelliset ratkaisut. Ainoa todellinen mahdollisuus vaikuttaa asioiden saattamiseksi haluttuun suuntaan on kiristää lainsäädäntöä. Ensimmäinen ja todella kiireinen asia on puuttua alle 18-vuotiaiden älypuhelimien ja tietokoneiden käyttöön muuttamalla lain avulla niiden käyttöä radikaalisti. Esikouluikäisille ei saisi ostaa älypuhelinta, yhteydenpitoon riittäisi tavallinen yksinkertainen kännykkä ilman nettiliittymää siten, että vain puhelimen käyttö olisi mahdollista. Ostotilanteessa lapsen nimi ja syntymäaika tallennettaisiin operaattorin tiedostoihin myöhempää älypuhelimen hankintaa varten. Nämä määräykset kirjattaisiin uuteen älylaitteita koskevaan lakiin. Laissa määrättäisiin, että koululaisten puhelimet tulisi kerätä ”puhelinparkkiin” koko koulupäivän ajaksi. Niitä voitaisiin käyttää ainoastaan oppitunneilla opettajan luvalla opetustarkoituksiin. Myös alle 18-vuotiaan älypuhelimen ostotilanteessa kirjattaisiin nimi ja henkilötunnus operaattorin tiedostoihin. Lisäksi operaattori asettaisi puhelimiin käyttöesteitä. Koulupäivän lisäksi puhelimen toimintoja voitaisiin rajoittaa pelaamiseen, someen ja tiedostojen selaamiseen. Vuorokauden aikana sallittaisiin puhelimen käyttö someen tai pelaamiseen enintään kahdeksi tunniksi. Puhelintoimintoa voitaisiin käyttää klo 21 asti, jolloin se sulkeutuisi nukkumisen helpottamiseksi. Puhelin avautuisi aamulla klo 7. Toiminnat asennettaisiin operaattorin toimesta ja ehdot kirjattaisiin lakiin. Tällä tavalla saadaan lapset keskittymään kouluopetukseen. Myös opettajan edellytyksiä opettamiseen täytyy parantaa. Opetustilat on saatettava takaisin luokkatilamaisiksi niin, että käytössä on äänieristetyt seinillä varustetut tilat. Lisäksi erityisopetusta tai apua tarvitsevat oppilaat siirrettäisiin omaan luokkaan, jossa voisi olla eri-ikäisiä oppilaita. Näitä luokkia varten varattaisiin omat opettajat sekä tarvittavia avustajia. Normaaliluokan opettaja pystyisi nyt yksin opettamaan luokkansa oppilaita. Nämäkin asiat kirjattaisiin lakiin. Toisen asteen opiskelijalta vaadittaisiin sitoumus opiskelun jatkamisesta loppuun saakka ilman keskeyttämistä. Mikäli toisen asteen opiskelija keskeyttäisi opiskelunsa ilman todistettua ylivoimaista estettä, tulisi hänen korvata saamansa opetus koko opiskelun ajalta. Lopuksi lapsille ja nuorille tulisi järjestää kävelymatkan päässä oleva harrastus- ja läksyjentekopaikka. Siellä koululaiset voisivat tavata kavereita ennen kotiin menoa. Paras tilanne olisi, jos tämä paikka olisi urheilutilojen yhteydessä. |
Tiedonkulun parantaminen kunnassamme hyvinvointialueen asioissaTorstai 5.1.2023 klo 12.43 - Antton Hägglund Mäntsälän Keskustan valtuustoryhmä esitti seuraavan valtuustoaloitteen valtuuston kokouksessa 12.12.2022: TIEDONKULUN PARANTAMINEN KUNNASSAMME HYVINVOINTIALUEEN ASIOISSA Elämme tänä päivänä voimakkaasti kehittyvässä ja muuttuvassa tietoyhteiskunnassa, jossa tiedon saannilla on entistäkin tärkeämpi merkitys yksittäiselle kuntalaiselle, yhteisölle kuin kunnan hallinnollekin. Nyt erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden siirryttyä entistäkin kauemmaksi päätöksenteon osalta, kun hyvinvointialue aloittaa virllisesti toimintansa 1.1.2023, on pelkona, että päätöksenteko ja yksittäisen kunnan mahdollisuus vaikuttaa siihen loittonee entisestään. Vaikka kuntamme tiedotus on parantunut kuntalaisten osallistamisen ja vastavuoroisen kuulemisen osalta, kun eri hallintokuntien viranhaltijat ovat kuntalaisia kylillä tavanneet, niin erityisesti sote-palveluiden osalta on suunnitelmista ja niiden toteutumisista saanut lukea, kuinka Keusoten viestintä ei ole vastannut kuntalaisten tiedon tarpeisiin riittävästi. Se on herättänyt epävarmuutta erityisesti lähipalveluiden toimimisen ja saamisen osilta. Jotta tiedon kulkua voitaisiin parantaa kunnassa ja kuntalaisille ja saada ajantasainen tieto sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudesta ja toimivuudesta, esitämme, että kunnassamme otetaan käyttöön hyvinvointialueen valtuutettujen kysely- ja keskustelutunti, jossa kunnanvaltuutetut voisivat kysyä ajantasaisista ja tulevista sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnitelmista alueensa hyvinvointialueen valtuutetuilta sekä virkahenkilöiltä. Tilaisuus olisi osa julkista valtuuston esityslistaa 1-2 kertaa talousarviovuonna. Tilaisuus olisi julkinen kuntalaisille striimattava osa muuta valtuuston kokousta. Näin mahdollistettaisiin ajantasaisen tiedon kulku myös kuntalaisille ja se antaisi mahdollisuuden yhteiseen keskustelulun myös niille hyvinvointialueen kuntamme päättäjille, jotka eivät ole kunnanvaltuutettuja. Yhteistyöterveisin, Keskustan valtuustoryhmän puolesta Antton Hägglund sekä aloitteen allekirjoittaneet 37 valtuuston jäsentä |
Tulevan hyvinvointialueen haasteetKeskiviikko 19.1.2022 klo 20.51 - Tapio Havula Aluevaalien kampanjat käyvät kuumimmillaan ja keskustelua käydään hyvin pitkälle palvelujen saatavuudesta tulevaisuudessa. Tulevien palvelujen kokonaisuus on varmaan niitä tärkeimpiä asioita. Palveluverkon supistamiset eivät saa kannatusta, mikä on hyvin ymmärrettävää.Haluan nostaa esiin sitä tosiasiaa, että jos Keusoten taloutta ei saada tasapainoon tulevina vuosina, niin vaikeuksissa ollaan. Oleellinen kysymys on, mitkä ovat ne keinot millä tasapainoon pyritään. Kaikki puhuvat perusterveydenhuollon vahvistamisesta ja sitä kautta kalliimpien palvelujen välttämisestä. Kuulostaa hyvältä, mutta mitkä ovat ne keinot toteutuakseen. Kun on päässyt vertailemaan Keusoten nykyistä kustannuskehitystä siihen tulevien vuosien valtionrahoitukseen, niin voi todeta, että haasteita riittää. Sotemenojen 6-7 % vuotuinen kasvu haastaa talouden kestävyyden todella kovasti. Tämä menojen kasvu tarkoittaa n. 200 milj. kokonaiskasvua tulevina viitenä vuotena. Mäntsälän osuus siitä on 10 %. Tästä kasvusta pyritään kattamaan puolet Keusoten tuottavuusohjelmalla, mutta miten sopeutetaan se toinen puolikas. Tämä edellyttää ylimääräistä 25milj. sopeuttamisohjelmaa / vuosi seuraavina viitenä vuotena. Keusotessa on asia tiedostettu ja tehtykin monenlaista. V. 2022 talousarviossa näitä ylimääräisiä sopeuttamistoimia tehtiin 5 miljoonan edestä. Suurimpana säästönä oli Tuusulan akuuttiosaston lakkauttaminen. Ikävä päätös, mutta perusteetkin kyllä löytyvät. Yksi iso päätös talouden ja toiminnan kannalta tehtiin joulukuussa, kun päätettiin uuden yhteisen potilastietojärjestelmän hankinnasta. Uuden järjestelmän myötä pääsemme eroon 16 erilaisesta järjestelmästä. Yhtenäinen järjestelmä on talouden ja toiminnan kannalta tärkeä. Usein puhutaan, että miksi Keusote ei hyödynnä yksityisiä palveluntuottajia. Palvelusetelin käytöstä on linjattu, että yksityisiä palvelun tuottajia hyödynnetään oman julkisen palvelutuotannon täydentäjänä ei korvaavana. Itse näen tämän linjauksen hyväksi, koska se turvaa julkisen palvelutuotannon, mutta antaa kuitenkin hyvää vertailutietoa yksityiseen verrattuna. On kuitenkin sanottava, että nämä palvelusetelillä tarjottavien yksityisten palveluntuottajien kilpailutukset eivät ole tuottaneet Keusoten talouteen helpotusta, päinvastoin. Ennaltaehkäisevät toimet ovat jääneet Keusoten hoidettavaksi. Palveluseteli on otettu käyttöön mm. kotiapupalvelujen hankinnassa, omaishoitajien vapaapäivien tuuraamisessa, vammaispalveluissa henkilökohtaisen avun ja ikäihmisten tehostetun asumispalvelujen palveluissa. Palvelusetelin käyttöönotto laajemminkin on perusteltua, kun omat rahkeet eivät riitä. Vuoden 2018 alusta aina elokuulle 2019 Keusote oli mukana valtion rahoittamassa palvelusetelikokeilussa, joka koski perusterveydenhuollon vastaanottopalveluja sekä suun terveydenhuollon palveluja. Keusoten alueella kokeilussa oli mukana yli 10 000 ihmistä. Kokeilusta saatiin paljon myönteistä palautetta mutta se jouduttiin lopettamaan, kun valtion kapitaatiopohjainen rahoitus kokeilulta loppui 2019. Siitä Saatiin kuitenkin hyvää kokemusta. Yhden asian vielä tähän nostan eli henkilöstön hyvinvoinnin. Henkilöstön vaihtuvuus on liian suurta, viimeisten lukujen mukaan 14 %. Henkilöstön viihtyvyyden ja työhyvinvoinnin parantaminen on yksi tärkeä asia tuleville päättäjille. Palkkaharmonisointiin on käytetty lähes 7 milj. euroa vuosina 2019-22. Palkka on tärkeä, mutta työhyvinvointiin liittyy paljon muutakin, jotta kokemus halutusta työpaikasta olisi yhteinen. Myös talouden näkökulmasta on motivoitunut ja työssä viihtyvä henkilöstö avainasemassa. Ostopalveluihin turvautuminen hätätilanteessa on kallista. Loppuun voi todeta, että paljon on tehty mutta paljon on vielä tehtävää, jotta onnistuisimme. Tapio Havula Keusoten hallituksen 1. varapj Keskustan aluevaaliehdokas Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella |
Keusoten ja kuntien liittoKeskiviikko 19.1.2022 klo 20.45 - Matti Ahonen
Ennen nykyistä aluejakoa kuntapäättäjille tuli selväksi, että koko Uusimaa on yksi yhteinen sotealue. Pian tultiin johtopäätökseen, että yksittäiset pienet ja keskikokoiset kunnat menettävät mahdollisuutensa vaikuttaa sotepäätöksiin. Tämä siksi, että väestörakenteen mukaan Helsinki käytännössä enemmistöäänillään määräisi Uudenmaan muiden kuntien soteasioiden suunnasta ja kehityksestä. Tästä syntyi kuuden kunnan kesken tarve tehdä pian sellainen soteratkaisu, jossapäätösvalta ja sotepalveluiden tuottaminen on omissa käsissä. Näin syntyi ajatusKeusoten ja kuntien yhteistoimiliittymästä. Eli päätöksien toteuttaminen ja vallanpitäminen omissa käsissä synnytti Keusoten.
Kuntien taholla asiaan liittyi muitakin tarpeita. Haluttiin eroon koko terveyssektorista ja luovuttaa se mieluummin ammattilaisille kuin tapella jatkuvasti nousevista kustannuksista sairaanhoitopiirissä. Samoin haluttiin päästä eroon perusongelmista eli lääkäripulasta sekä tutkimuksiin ja hoitoon pääsystä. Näin kuusi kuntaa löysivät toisensa ja ryhtyivät toteuttamaan Keusoten ja kuntienyhteenliittymää terveyspalveluiden osalta. Näin säilytettiin kuntien päätösvaltasekä toimenpidevalta Keusotessa jonkinlaisen yhteistoimielimen kautta.
Hyvää tarkoittavien suunnitelmien ja toteutuksen seurauksena yhteistoiminta Keusoten kanssa lähti heti kättelyssä väärään suuntaan. Tämä siksi, että kuuden kunnan ensimmäinen ja tärkein päämäärä oli säilyttää päätösvalta kunnissa, eikä luovuttaa sitä koko Uudellemaalle. Vasta toinen päämäärä oli siirtää terveydenhoito täysin ammattilaisten käsiin, kuntien pääsy selville vesille sekä keskittymään kunnan muihin tärkeisiin tehtäviin. Keusote puolestaan ilmoitti heti alussa pyrkivänsä suurimmaksi terveyspalveluiden tuottajaksi alueellaan.
Näin ollen kuuden kunnan ja Keusoten toiminnasta puuttui tärkein elementti, eli asukas/potilas. Asukas eli potilas oli piilotettu rakenteisiin ja laitosten sekaan. Miltään taholta ei tullut esille koko soten perimmäinen tehtävä ja tarkoitus: IHMISEN PÄÄSY LÄÄKÄRIIN, TUTKIMUKSIIN JA HOITOON! . Alkurysäyksessä tehtiin muitakin valtavia virheitä mm. siinä, että kuntien terveydenhuollon henkilöstölle annettiin usean vuoden ansiotakuu työnantajan vaihtuessa. Hyvin harkitsematon virhe oli se, että kuuden kunnan terveysalan henkilökunta siirrettiin lähes yhtä jalkaa uuden työnantajan palvelukseen. Asia, joka kaikille Keusoten palveluiden käyttäjille tuli selväksi, oli hoitotarvikkeiden ja apuvälineiden siirto yhdelle toimijalle. Liian massiivinen ja toimitusaikoja huomioimatta äkillinen järjestelmän muutos aiheutti katastrofin niin asiakkaiden kuin henkilökunnankin keskuudessa. Nämä valtavat synergiaedut (etu ja yhteistyö), jotka näillä toimenpiteillä menetettiin, ovat miljoonien luokkaa kustannuksilla mitattuina. Näitten hyötyjen tahallinenmenetys tuntuu tänä päivänä Keusoten kustannuksissa. Koska niitä ei saada takaisin, kärsitään niistä pitkään.Edellä on kuvattu niitä perussyitä, jotka sysäsivät Keski-Uudenmaan Keusoten ja kuntien toiminnalliset saavutukset sekä kehityspyrkimykset lähtökohtaisesti täysin virheelliseen tilaan. Keusote innostuneena organisaationa lupauksensa mukaan ryhtyi kehittämään alueenhallinnollista terveysalan toimintaa massiivisilla yksioikoisilla päätöksillä, vaikka ihan alkuun olisi pitänyt laittaa päähuomio ihmisten pääsyyn lääkäriin ja hoitoon. Kuuden kunnan virheet olivat koko prosessin alkusuunnittelun ja toteutuksen puute,koska kysymyksessä oli ja on näin suuri ja mittava uudistus, joka sisältää eräänlaisen fuusion tyyppisen sopeutuksen henkilöstön ja resurssien muodossa.
Kuntien olisi pitänyt palkata suunnittelua varten heti alusta asti Suomen liike-elämän ja terveydenhuollon ammattilaisia, joilla olisi ollut aikaisempaa kokemusta saman tyyppisestä toiminnasta tai ainakin suuresta fuusiosta lähtökohtanaan alkuperäinen soten toteutus, miettimällä ja vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:
Miksi Keusote toimii kuntien alueella? Vastaus on yhtä kuin liikeidea. Mikä on Keusoten toiminta-ajatus? Vastaus on yhtä kuin tekotapa ja tehtävä. Kaikesta huolimatta ei pidä syyttää ketään, sillä jälkiviisaus on se helpoin laji.Henkilöt, jotka ovat olleet tai ovat edelleen toteuttamassa näitä asioita tarvitsevat tukea ja kannustusta asioiden muuttamiseksi alkuperäisen soteuudistuksentavoitteiden saavuttamiseksi. Toivon, että tämä kirjoitus antaa paremman tiedonja käsityksen asioiden monisyisestä olemuksesta meille asiakkaille.
Mikään ihmisen aikaansaannos on harvoin täydellinen ja virheetön. Onneksi olemme niin fiksuja, että tunnustamme sen.
Pyydän nyt hartaasti, että äänioikeutetut kävisivät aktiivisesti äänestämässä ehdokkaita muutoksen aikaansaamiseksi.
Matti Ahonen omaishoitaja Keskustan aluevaaliehdokas |
Sote- ja pelastuspalvelut lähipalveluinaLauantai 8.1.2022 klo 8.25 - Antton Hägglund Sosiaali- ja terveyspalveluja sekä pelastustointa koskevan uudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen palvelut, parantaa turvallisuutta, palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukaan tuomiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua. Siinä se on sanottuna kaikki mitä tulevalle hyvinvointialueemme 23.1.2022 valittava ja 1.3.2022 työnsä aloittava hyvinvointialueen valtuusto vastuulleen saa. Kaiken uudistuksen taustalla tulee olla myös aukoton, eduskunnan hyväksymä lainsäädäntö, jolla turvataan ihmiselle hänen tarvitsemansa apu. Lähdemme siitä, että eduskunta lopullisesti siunaa lait ja varmistaa rahoituspohjan hyvinvointialueille, jolla turvataan kansalaisille yhdenvertaiset, laadukkaat sote- ja pelastustoimen palvelut. Silloin ei tarvitse erikseen enää perustella lähipalveluiden olemassaoloa kuntalaisille, vaan ihmiset voivat luottaa peruspalveluiden saatavuuteen ja toimimiseen uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Faktaa vai fiktiota, sitä kannattaa puntaroida, kun aluevaalitkin ovat lähellä. Äänestämällä voi parhaiten ottaa kantaa ja vastuuttaa näin tulevat päättäjät. Antton Hägglund erikoissairaanhoitaja, eläkkeellä Keusoten valtuutettu, Hyte-lautakunnan vpj. aluevaaliehdokas 324 Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella Mäntsälä |
Hepolan ja Myllymäen koulun tilanneTorstai 6.5.2021 klo 21.02 - Tapio Havula Toimittaja Jesse Helminen käsitteli 14.4 jutussaan Myllymäen ja Hepolan koulun tulevia mittavia remontteja. Kunnanhallitus palautti syksyllä Myllymäen koulun tarveselvityksen odottamaan Hepolan koulun tarveselvitystä toivoen, että löytyisikö jotain yhteistä parempaa toiminnallista ja taloudellista ratkaisua. Nyt on selvitykset tehty ja karu totuus on, että niin 1990 rakennettu Hepolan koulu kuin muutama vuosi aikaisemmin rakennettu Myllymäen koulun alkuperäinen osa on surkeassa kunnossa. Selvitys myös kertoo, että molempia kouluja tarvitaan jatkossakin. Myllymäen koulun osalta purku ja uuden pienemmän rakennuksen rakentaminen vanhan osan tilalle näyttää väistämättömältä. Hepolassa pystytään uudelleen rakentaminen ehkä jotenkin välttämään, mutta isoja peruskorjauksia joudutaan tekemään ja lisärakentamista. On todella valitettavaa, että näin nuoret rakennukset ovat tässä kunnossa. Varmasti ei ole yhtä syytä, että näin on käynyt, mutta kyllä peiliin on syytä katsoa miksi meidän julkisten rakennusten tilanne ajautuu tähän. Suunnittelussa, valvonnassa, materiaaleissa ja kiinteistöjen ylläpidossa ei ole onnistuttu. Kun lukee Hepolan ja Myllymäen koulun kuntoraportteja, tulee todella huonolle tuulelle. Raporteissa todetaan että mikrobit valtaavat alapohjat ja sokkelit, ikkunan pielet vuotavat vettä seinän sisään, katot vuotavat, salaojat eivät toimi ja hulevedet lilluvat sokkelia vasten, kun pihan kallistukset ovat väärään suuntaan. Joudutaan tilanteeseen, että purku on ainut vaihtoehto. Ei näin voi jatkua, jotain on tehtävä! Valtuustossa on vuosien ajan puhuttu siitä, miksi emme osaa rakentaa elinkaareltaan kestävää rakennuskantaa. Perusrakentamista ilman mitään turhia krumeluureja. Taloudellinen rakentaminen edellyttää, että käytetään vanhoja perusrakentamisen oppeja. Tuntuu myös ihmeelliseltä ymmärtää, että toistuvasti rakennukset homehtuvat, kun sadevesiä ei pystytä johtamaan pois rakennuksista. Emme me omissa yksityisissä rakennuksissammekaan kauan katsele jos vedet lilluvat porraspielessä. Rakennusten elinkaaren tärkein osa on suunnittelun ja rakentamisen lisäksi rakennuksen hoito ja ylläpito. Tulevia ongelmia aiheuttaviin rakenteisiin täytyy olla valmiutta puuttua heti, kun epäilys herää. Sanotaan tietysti, että ei ole resursseja. Tämän toteamuksen taakse ei voi toistuvasti piiloutua. Nämä Hepolan ja Myllymäen koulujen investoinnit kohdistuvat tuleville vuosille 2022-2026. Ne tulevat maksamaan yhteensä n. 16 miljoonaa euroa, Myllymäki 5,5 ja Hepola yli 10 miljoonaa. Mäntsälä 2026 ohjelmassa on varattu talonrakentamisinvestointeihin n. 4 milj./v. Helpolla laskutoimitukselle voi ymmärtää mitä se tarkoittaa muulle lisäinvestoinnille, kuten esim. uimahallin rakentamiselle tällä kaudella. Kun vielä kokemus osoittaa että lisäyllätyksiin pitää varautua, niin haastetta riittää.
Tapio Havula kunnanhallituksen pj. |
Keskusta - se kotimainenMaanantai 5.4.2021 klo 15.48 - Matti Ahonen Voimme olla ylpeitä ja iloisia tavasta, miten Keskustan sisin on tiivistetty iskevään muotoon. |
Markkinoinnin monet kasvotPerjantai 26.3.2021 klo 20.20 - Harri Kuokkanen "Hulluutta on se, että tekee samat asiat uudelleen ja uudelleen ja odottaa eri tuloksia." Tämä Albert Einsteinin lause on monelle tuttu, varsinkin Mäntsälässä. Pienellä muutoksella, jos sallitaan: "jättää tekemättä uudelleen ja uudelleen". "Digitaalinen markkinointi, ambient, hakukonemarkkinointi, hakukoneoptimointi, megatrendi, vaikuttajaviestintä..." ja "jonnet" sekä "boomerit." Nämä kaikki voivat tuntua vieraalta. Siksi usein ratkaisu on hankkia konsultti. Konsultit osaavat kyllä laskuttaa ja käteen jää vielä sekavampi tuotos synergioista ja virtaviivaisista strategioista koostuva sekamelska. Siis, jos ei tiedetä, mitä tehdään. Kuntien tulee markkinoida itseään. Nykyään ei voida olettaa, että ihmiset kokoontuvat toreille kuulemaan puhujaa, vaan puhujan on mentävä ihmisten luokse. Jopa evankelisluterilainen kirkko tekee näin. Markkinointiosaaminen on monimutkaista. Markkinointi on työkalu, jonka tarkoitus on mahdollistaa tavoitteiden toteutuminen; Mäntsälän talousarvion mukaan tuo tavoite on asukasmäärän kasvattaminen. Silti sille ei ole annettu onnistumisen edellytyksiä, resursseja. Vanhat toimintatavat eivät ole tuottaneet tulosta, ja kuten Albert Einstein sanoi, on hulluutta odottaa erilaista lopputulosta. Mittareilla voidaan todeta miten on onnistuttu; asukasmäärä on laskenut. Mitä sitten on tehty? Asuntomessuilla on käyty jakamassa lehtisiä ja "on verkostoiduttu". Mäntsälä viestii ja kuulee -ohje saatiin julkaistua, mutta sen jalkauttaminen on ollut vähintään vaatimatonta. Rahaa on mennyt arviolta |
Ratkaisut koulukiusaamiseen löytyvät koulun arjestaTiistai 23.3.2021 klo 11.29 - Sinikka Ekonen Koulukiusaaminen huolestuttaa meitä kaikkia aikuisia ja laittaa kysymään, voisinko tehdä itse jotain asian hyväksi. Meillä on tapana korostaa lasten turvallisuutta, mutta valitettavasti turvallisuus ymmärretään liian helposti rangaistusten ja valvonnan lisäämiseksi. Pysyvää turvallisuutta sen sijaan tuo aikuisten roolin vahvistaminen ja lasten keskinäisen yhteisöllisyyden lisääminen.
Yksi tehokkaaksi osoittautunut tapa on opettaa lapset jo varhaisessa vaiheessa itse puuttumaan näkemäänsä kiusaamiseen sen sijaan, että lapset opetetaan raportoimaan aikuisille kokemastaan tai näkemästään kiusaamisesta. Toistaiseksi lähes kaikki koulujen oppilaskyselyt keskittyvät kysymykseen, onko lasta itseään kiusattu. Tehokkaammaksi kysymykseksi jo esikouluikäisillä on osoittautunut se, kun lapsilta kysytään säännöllisesti sitä, osaavatko ryhmän tai luokan oppilaat puuttua näkemäänsä kiusaamiseen. Jo tämä kysymys näyttää ohjaavan lasten ajattelua ja toimintaa. Luokkakohtaisessa kyselyssä tämä säännöllisesti esitetty kysymys ja siihen liittyvä keskustelu näyttävät herättävän lapsia ajattelemaan ja toimimaan oikeissa tilanteissa. Ylipäänsä jo pienten oppilaiden kanssa pohditaan, mitä kiusaaminen on, miten se näkyy, mitä muotoja kiusaamisella voi olla ja mikä puolestaan ei ole kiusaamista, vaan lasten normaalia kinastelua. Vastaavasti lasten kanssa voidaan pohtia, voisiko joku kiusaamiselta vaikuttava toiminta olla jonkun lapsen hassu yritys päästä leikkiin mukaan. Sitten lapset laitetaan miettimään, miten he voisivat toimia missäkin tilanteessa. Kyselyssä lapset pääsevät arvioimaan oman luokkansa osaamista tämän puuttumisen suhteen. Palautekeskustelussa asiaan palataan taas uudestaan. Parhaimmat kasvattajat vielä harjoittelevat lasten kanssa konkreettisia vuorosanoja puuttumistilanteita varten. Koulupsykologikokemukseni mukaan lasten kyky puuttua näkemiinsä tilanteisiin lisääntyy, kun osaamme ohjata heidän ajattelua. Jokaisessa koulussa voidaan harjoitella näitä taitoja. Jokainen vanhempi voi ohjata oman lapsensa ajattelua ja toimintaa puuttumisen suuntaan. Tämä on kestävä tie vaikuttaa lasten turvallisuuden kokemuksiin. Jokainen meistä voi ajatella, olisiko neljän nuoren elämä voinut pelastua, jos kolmesta nuoresta yksikin olisi osannut sanoa: “Hei lopetetaan, tää ei ole enää kivaa.” |
Kaikkihan me vanhenemmeSunnuntai 21.3.2021 klo 20.35 - Tapio Havula Otsikon toteamus on tosiasia ja nostaa esiin kysymyksen miten me suhtaudumme ikääntyvän väestön tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. On sanottu että kansakunnan arvomaailma mitataan sillä, miten me kohtelemme tämän hyvinvointivaltion rakentajia heidän eläköityessään.Paljon on puhuttu hoitajamitoituksesta ja sen tuomista puutteista ikäihmisten asumispalveluyksiköissä. Lakiin on nyt kirjattu 0,7 määrä hoitajia hoidettavaa kohti, hyvä niin. Valitettavasti nyt kuuluu monelta suunnalta, että työvoimaa ei ole saatavissa ja hoitajat väsyvät ja hakeutuvat helpompiin töihin. Koronapandemia vielä pahentaa tilannetta. Keusotessa on 460 kotihoitajaa, mikä määrä ei riitä suoriutumaan 1500 kotihoidon asiakkaan hoidosta. Joudutaan turvautumaan sijaisapuun ja ylitöihin, josta seuraa kustannusten kasvu. Tilanne on huolestuttava. Laitoshoitopaikat on kalliimpia asumismuotoja ja niistä pyritään eroon. Keinoina esitetään siirtymistä kevyempiin asumismuotoihin ja kotona asumisen tukemista. Monipuolisuutta vaihtoehtojen tarjonnassa tarvitaan ja myös palvelujen tuottamisessa niin julkista kuin yksityistä. Kotona asumista halutaan tukea kotiapupalveluja kehittämällä. Tosiasia on kuitenkin, että liian huonokuntoisia ikäihmisiä viettää päivänsä kotona selviytymisen äärirajoilla. Kotihoitajan nopea käynti ei korvaa sitä mitä moni kaipaa yksinäisyyteensä. Entäs sitten omaishoitajat ja heidän päivittäinen selviytymisensä. Ensinnäkin täytyy tiedostaa, kuinka tärkeää työtä he tekevät. Yhteiskunnan tuki heidän tekemästään arvokkaasta työstä on todella pieni. Yksi omaishoitaja säästää verorahoja keskimäärin 20000 e vuodessa ja jos hoidettava olisi tehostetun palveluasumisen paikassa, on vuotuinen säästö moninkertainen yhteisiä veroja. Omaishoitajan palkka on keskimäärin 440 e/kuukausi. Se ei ole paljon työstä, jossa ei ole työaikoja eikä vapaapäiviä. Ei ole ihme että omaishoitajat uupuvat. Omaishoitajien lakisääteiset vapaapäivät ovat 3 vrk/kk. Omaishoito pitää tunnustaa työksi, yhdeksi hoitomuodoksi. Tulevaisuuden kunnan tärkeänä toimintana on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Näissä ikäihmisten arkipäivän asioiden helpottamisessa niin kotiapu- ja kodinhoito-palveluissa voi kunta omilla toimillaan saada paljon hyvää aikaan, jos siihen halutaan panostaa. Tämän työn kehittämiseen ja ideointiin tulee ottaa mukaan vapaaehtoisvoimat, yhdistykset ym., jotka voisivat pienillä korvauksilla osallistua ikäihmisten elämää tukevien palveluiden tuottamiseen. Jo pelkästään kaupassakäynti tai lumen harjaaminen rapuilta voi olla korvaamaton apu. Ikäihmisten kotiin vietävien palvelujen kehittämisessä ja ideoinnissa on kunnan yhdessä Keusoten kanssa haettava meille Mäntsälässä sopivimmat ikäihmisten hyvinvointia tukevat toimet. Sen kuuluisan kolmannen sektorin mukaan saanti on ensiarvoisen tärkeää. Varmasti myös auttajille antaa paljon mielihyvää, kun voi olla avuksi. Kunta ei voi tietenkään tukeutua pelkästään näihin vapaaehtoisvoimiin, mutta nämä voimat ovat korvaamaton voimavara, jos vain löydetään yhteiset sävelet. Tapio Havula kunnanhallituksen puheenjohtaja |
Yrittäjyys on hyvinvointipalveluiden kivijalkaKeskiviikko 17.2.2021 klo 21.20 - Antton Hägglund Erään nuoren yläasteikäisen pohdintoja koulun ja työn välisestä suhteesta: "Opintojen vielä ollessa käynnissä tulisi luoda väylä yrityksen ja opiskelupaikkojen välille niin, että käytännön harjoittelupaikat turvataan ja luodaan mahdollisuus esim. oppisopimuksella jatkaa yrityksen palveluksessa koulun loputtua". "Yrittäjille info oman kunnan opiskelijoista hyvissä ajoin, jotta työharjoittelupaikka turvattaisiin omassa kunnassa. Esimerkkinä voisi kokeilla vaikka jonkinlaista rekisteriä, josta selviää missä opiskelee yms. tiedot. Koulujen ja yrittäjien tulisi kantaa tulevista veronmaksajista yhteisvastuuta, jotta työpaikka ammattiopintojen jälkeen olisi mahdollista". Aivan upeata pohdintaa nuorelta tulevan työelämän taitajalta. Kunnissa, kuten meilläkin, puhutaan mm. työpaikkaomavaraisuudesta mittarina omaan kuntaan työllistymisestä. Tässä on totisen pohdinnan paikka, koska pendelöinti muualle on mittavaa. Miten hyvin koulutus ja yrityselämä sitten toisistaan tietävät ja kohtaavat? Mahdollisimman varhainen yhteistyö poikii mahdollisuuden niin että myöhemmin hyöty on molemminpuolinen. Ammatillisia opintojansa kunnan ulkopuolella suorittava nuori muistaa varmaan hyvän kokemuksen oman kunnan yrittäjistä, ja aktivoituu hakemaan omaan kuntaamme töihin opintojensa päätyttyä. Edellä mainittua tuota "nuorta pohtijaa" ja muita yrittäjyydestä kiinnostuvia nuoria voi kyllä kannustaa sillä, että kunnassamme Riihenmäen yläasteella on yrittäjyysluokka, joka on tehnyt erittäin merkittävää yhteistyötä elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Tukena on myös oman kunnan yrityskeskus MYK aktiivisena toimijana ja yritysten tuntijana. Yrittäjyysluokka on ollut erittäin suosittu ja sillä on positiivista tartuntapintaa muillekin opiskelijoille, joille työelämän tietoisuus hahmottuu ja auttaa tulevissa ammatin valinnoissakin. Tänä vuonna 2021 alkaa jo yritysluokan 13. toimintavuosi. Vain rehellisen työnteon kautta yrittämällä turvataan hyvä työllisyys ja veropohja sekä sitä kautta rahoitus kuntalaisten tarvitsemille hyvinvointipalveluille. Se on kestoresepti hyvinvointipalveluillemme tulevassakin elämässä! Se on myös parasta veto- ja pitovoimaa kunnallemme. Kunnilla on vastuu päättäjiensä kautta hyvinvointipalveluiden saatavuudesta ja laadusta. Palveluiden järjestäjinä ja toimijoina voivat kuitenkin olla yritykset, yhdistykset ja omaiset. Tulevaisuuden taitajien puolesta, Antton Hägglund Mäntsälän kunnan- ja Keusoten valtuutettu, Hyvinvointilautakunnan pj. |
Mäntsälän vahvuus - elävät kylätSunnuntai 14.2.2021 klo 19.59 - Antton Hägglund Terveiset Hyökännummelta, eteläisestä Mäntsälästä! Entisenä Hyökännummen asukasyhdistyksen puheenjohtajana voi olla todella ylpeä naapurikylämme Ohkolan kyläyhteisön aktiivisuudesta, jossa tahdonvoimaa ja talkoohenkeä ei puutu! Naapurina seuranneena ja osaksi itsekin väliin osallistuneena voi vaan hattua nostaa kuinka kyläyhdistys osallistaa itse asukkaitaan monenlaisiin toimintoihin. Teatterinäytökset, sirkusesitykset ja erilaisten juhlien yhdessä järjestäminen, koulun pihan kunnostus talkoovoimin, seurojentalon ylläpito ym. Kaikkinensa ohkolalaiset ovat tuoneet kuntaamme näkyvyyttä ja sitä paljon puhuttua vetovoimaa ja pitovoimaa! Se ei synny itsestään vaan tarvitaan niitä asiaansa uskovia ihmisiä. Siitä sitten syntyy ne ainekset eläviin kyliin! Ohkolassa yhdistyksellä on vahvat juuret Mäntsälään! Mukana on ollut ja on syntyperäisiä mäntsäläläisiä. Se on osaltaan pitovoimaa taaten toiminnan jatkuvuuden ja uudistumisen. Uudistumisellekin, uusille tulijoille ja heidän innovatiivisuudelleen pitää antaa tilaa ajan hengessä. Naapurikylässä Hyökännummella synnytimme aikanaan asukasyhdistyksen muutamien asukkaiden ideoimana. Siitä se virisi "uudisasukkaiden" synnyttämä yhdistys. Tarpeet virisivät asukkaista itsestään. Ihan elämän perustarpeiden kartoituksista; monipuolinen päivähoito, koulu, infrastruktuurin rakentaminen (tiet, vesihuolto, energiahuolto jne.) Yhdistyksen merkitys tässäkin on ollut merkittävä kuten edellä Ohkolassakin. Vuoropuhelu kunnan kanssa synnytti elävän kylän ja sittemmin kuntamme toisen taajaman, Hyökännummen. Näitä polkuja ja työtämme voimme muistella, kun katselemme, kuinka täällä tänään voidaan. Voimme varmaankin puhua viihtyisästä, tarpeelliset peruspalvelut lähellä olevasta asuinyhteisöstä. Hyvinvoivasta asuinalueesta, joka oli aikanaan asukkailla kaiken tavoite! Luottamushenkilönä on ollut mahdollisuus tutustua ajan saatossa myös koko kuntaamme laajemmin. Sen jokaisen kolkkaan ja kylään. Aiemmin puhuttiin Isoin kirjaimin "Elävistä ja toimivista kylistä", jotka huomioitiin tärkeänä osana kuntastrategiaamme, tuohon mielestäni tärkeään asiakirjaan, jonka pitäisi raamittaa kaikkea toimintaa ja suunnittelua. Strategia on yhteisesti laadittu toimintasuunnitelma ja sen tulisi olla kulloisenkin talousarviovuoden suunnittelun lähtökohtana. No, ajat muuttuvat! Nuo mainitut "Elävät kylätkin" siinä mukana. Olen huolestuneena joutunut toteamaan, ettei enää tahdo löytyä sitä lujaa tahdonvoimaa, "me henkeä", joka huomioisi koko kunnan asuttuna pitämisen noissa aikanaan niin elävissä ja toimivissa kylissä. Syyllisten metsästys on turhaa, mutta haluan vähän piikittää kuntamme päätöksentekoa, en niinkään kyliämme ja sen asukkaita. Jokin voima on vienyt huomion koko kunnan kehittämisestä muualle. Olen aina kannattanut selkeää kuntakeskusta, mutta myös koko kunnan huomioimista tasapuolisesti kehittäen. Onko Mäntsälä vielä "luonnonläheinen, maaseutumainen, Elävien ja toimivien kylien kunta", kuten olemme kuntaamme brändänneet! Erityisen tärkeää olisi tehdä Vaikutusarviot mittareineen aina ennen päätöksentekoa jo suunnitteluvaiheessa ja sen jälkeen vaikuttavuustiedoilla johtaminen, jossa toiminta ja talous tulevat huomioiduiksi myös tulevassa ajassa! Valitettavan ikävänä esimerkkinä on nyt kuntalaisia puhuttava Arolan kyläkoulun lakkautus! (Kv 23.11.20) Nyt voi sitten jälkiarviointina tehdä koulun merkitystä "Elävälle ja toimivalle " kylälle! Mitä kaikki tuo merkitsee kylän ja kyläläisten hyvinvoinnille, jonka tulisi jo kuntalainkin nojalla olla kaiken lähtökohta kunnan strategisissa toiminnoissa, siis tuo asukkaiden hyvinvointi! (K§1). Olen surullinen tästä päätöksestä senkin vuoksi, koska kunnollista vaikutusten arviointia ei tehty ajallaan ennen sitä todellista keskustelua, jossa talouden ja toiminnan päätökset tehtiin Arolan-Jokelanseudun kylän osalta! Aikalisän ottaminen kunnollisen vaikutusarvioinnin tekemiselle ei olisi tullut kalliiksi! Nyt tehdyn päätöksen hintaa voimme vain arvailla! Tuleen emme saa nyt kuitenkaan jäädä makaamaan vaan toivon, jotta aktiiviset Hyökännummen ja Ohkolan koulujen vanhempaintoimikunnat ym. aktiivit toimijat tuemme Arolan-Jokelanseudun asukkaita, ettei "elävä ja toimiva kylä" sammu tähän tuuleen! On hyvä tässä myös muistaa, että eteläisen Mäntsälän asukkailla on suuri merkitys kuntamme vetovoiman ja pitovoiman ylläpitäjänä! Mainituilla kolmella yhdistyksellä on myös suuri merkitys kuntamme asuinalueiden kehittäjänä ja sen myötä merkitys kuntamme imagoon, brändiin! Rakentavin yhteistyöterveisin! Antton Hägglund Hyökännummen asukasyhdistyksen ex. pj. kunnanvaltuutettu (Keskusta) HyTe-lautakunnan pj. |
KAKSI YLITSE MUIDENPerjantai 10.7.2020 klo 16.44 - Matti Ahonen Keskustan ministerit ovat toteuttaneet sovittua hallitusohjelmaa muuttuneen tilanteen huomioon ottaen kiitettävästi. Oulun puoluekokouksessa mitataan nykyisen puoluejohtajan luottamus. Todennäköisesti haastajia ilmaantuu, siksi vaikeaksi puolueen tilanne koetaan.Valitaan sitten nykyinen tai haastaja johtajaksi on Keskustalla edessään ja toteutettavissa kaksi tehtävää YLITSE MUIDEN! Ne ovat muuttuvan hallitusohjelman laadinta ja toteutus sekä puolueen eheyttäminen osin jo kunnallisvaaleihin mennessä. Nämä tehtävät vaativat uuden lähestymistavan ja keinot toteuttaa ja saavuttaa tuloksia. Tämä uusi tapa on johtaa toimintaa lähtien puolueen vahvoista osaavista ja ammattitaitoisista henkilöistä. Puolueen tulee varmistaa, että valitulle puolueen johtajalle jää riittävästi ja entistä enemmän aikaa ja voimia puolueen eheyttämiseen. Tämä tapahtuu niin, että Matti Vanhanen hoitaa valtionvarainministerin tehtävät hallituskauden loppuun asti. Puolueesta ei löydy toista henkilöä tällä haavaa, joka omaisi taitoa ja kokemusta yhtä paljon kuin Vanhanen. Puolueen valittu johtaja ottaa jonkun vähemmän työllistävän ministeriön hoidettavakseen sekä johtaa Keskustan ministereitä yhteisissä kokouksissa. Pääsääntöisesti hän keskittyy kentän ja puolueen eheyttämiseen hakemalla voimia ja mielipiteitä tulevaisuuteen. Näin hänellä on riittävästi julkisuutta ja enemmän aikaa sekä voimia perheelle ja puolueelle. Pääsääntöisesti Matti Vanhanen edustaa Keskustaa EU:ssa ja toimii pääministerin sijaisena puolueen johdossa sovituin valtuuksin. Äskettäin pidetyssä Keski-Mäntsälän paikallisyhdistyksen vuosikokouksessa näitä ajatuksia linjattiin yksimielisesti eräinä keskeisinä keinoina nostaa puolueen kannatus sille kuuluvalle tasolle. Matti Ahonen Mäntsälä |
Keskustan valtuustoryhmän aloite Keusoten valtuustossa 7.5.2020Sunnuntai 10.5.2020 klo 20.55 Valtuustoaloitteemme on tehty huomioitavaksi Keusoten johdolle kuin myös kuntiemme johdoille kun sote-lähipalveluita suunnitellaan ja kehitellään. Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän yhtymävaltuusto 7.5.2020 Valtuustoaloite sote-lähipalveluiden turvaamiseksi Keusoten alueella Keusoten alueen väestön kasvu tulee huomioida palvelurakenteita uudistettaessa ja kehitettäessä. Kaupunkirakenteet Hyvinkään ja Järvenpään alueilla tuovat lähipalvelut paremmin saavutettaviksi kuin kuntarakenteissamme Tuusulassa, Nurmijärvellä, Pornaisissa ja Mäntsälässä. Näissä maaseutukunnissa jo maantieteelliset välimatkat muodostavat palveluiden tavoitettavuudelle suurempia haasteita. Välimatkoista ja yhteistyöstä toimivana esimerkkinä toimikoon Mäntsälä, jossa yhteistyöllä Tuusulan kanssa on saatu hyvin ja monipuolisesti toimivat yhteiset lähipalvelut Kellokoskelle. Saman katon alta saadaan molempien Keusoten kuntien kasvaville asuinalueille sote-palvelut. Kustannuksetkin jakaantuvat leveämmille hartioille. Tämä on alun alkaen ollut myös koko Keusoten perustamisen yhtenä tavoitteena. Lähipalveluja tuottavat saman katon alla lääkäri/hoitajapalvelut, hammashoito, fysioterapia, laboratorio, sosiaalihuolto ja myös kirjastopalvelut. Se on monipuolinen palvelukeskus sekä kellokoskelaisille että mäntsäläläisille. Keusoten alueella toimivien lähipalveluyksiköiden toimintaa tulee tarkastella monipuolisesti. Tarkastelussa tulee huomioida kaupunki- ja kuntarakenteiden erilaisuus sekä väestön ikärakenne. Palveluiden keskittäminen ja siirtäminen vaatisi joka tapauksessa lisä-investointeja mm. resurssien lisäämiseen. Tämäkään ei liene taloudellista. Meidän on yhtymävaltuutettuina lunastettava tässä valtuustossa tekemämme palvelulupaus kuntalaisille! Toimivien sote-lähipalveluiden puolesta! Keskustan valtuustoryhmä |
PALVELUVERKON PÄIVITTÄMISESTÄ v. 2020Maanantai 24.2.2020 klo 20.57 - Antton Hägglund
Päättäjät ovat taas puun ja kuoren välissä. Joku on sanonut niinkin, että on valittava "ruton ja koleran väliltä"! Molempiin haasteisiin liittyy myös Keusoten lähiajan päätöksenteot. Kuntamme on yksi kuudesta kuntayhtymä Keusoten kunnista. Kunnassamme aletaan nyt taas läpikäymään palveluverkkoa. Tällä kertaa "arvontakorissa" ovat kaikki palvelut kunnan rajojen sisäpuolella. Muistamme aiemmin tehdyn palveluverkko-päivityksen, jossa päivähoito- ja kouluverkko olivat saneerauksessa. Se tosin on näyttämöllä tässäkin käsikirjoituksessa. Taustalla ovat ahdistavat talousluvut, jotka tuovat uhkakuvia tulevaan aikaan. Itse lähden siitä, ettei palveluverkkoa tule arvioida kylmät talousluvut edellä. Se on liian helppoa numeroilla leikkimistä! Kuka tai mikä on heikoin lenkki, mitkä putoavat pelistä pois? Ei niin! On tehtävä kunnollinen reaalimaailmasta oleva eri vaihtoehtojen vaikutusten arviointi jo ennen päätöksentekoa! Menneissä valtuustoseminaareissa tätä ainakin pyrimme hahmottelemaan ja tilaamaan virkamiehiltä eri vaihtoehtojen sisältämät suunnitelmat toimintoineen ja hintalappuineen. Olemme niiltä osin saaneet, mitä olemme päättäjinä tilanneet. Kun niitä sitten silmäiltiin seminaarissamme 10.2.2020, niin kyllähän se kipeää teki ja vähän alkoi ahdistamaankin. Ympärillä kuului kuiskauksia, että "tietysti ne nyt tuon ja tuon koulun haluaa lakkauttaa". "Virkamiehillä on helppoa, kun iso osa asuu muualla kuin Mäntsälässä. Päätökset ei suoraan koske heitä"! "Vesiliikuntakeskus on kyllä nyt saatava, kun on jo kolmekymmentä vuotta siitä puhuttu. Kuntalaiset kyllä pettyvät, jos sitä ei nyt tehdä". " Amanda on pakko rakentaa. Vanhat pienet päiväkodit vaativat isoa remonttia ja isommasta tulee synergiaetuja, säästöjä monella tapaa". "Kaikkeen ei nyt rahat riitä, on pakko valita jokin järjestys minä vuonna mihinkin investoidaan", jne, jne. Sitä saa mitä tilaa! Nyt ei auta syytellä ketään. Vastuu on otettava ja pystyttävä päättämään, jotta emme päätyisi kriisikuntien kriteereihin. Siksi on nyt tehtävä tuo edellä mainittu vaikutusten arviointi jo ennen päätöksentekoa. Yhdellä päätöksellä on helposti vaikutusta suuntaan jos toiseen. Nyt on kuitenkin tärkeintä, että mitä ikinä päätetäänkin, on kuntalaisen oltava siinä keskiössä kaikkine perustarpeineen. Lähtökohtana on peruspalveluiden läheisyys ja toiminnallinen monipuolisuus. Kipeäksi emme saa itseämme säästää! Huomionarvoista on mielestäni nyt se, että on perustettu ns. "parlamentaarinen" työryhmä, jossa ovat edustettuina kaikki valtuuston poliittiset ryhmät. Näkökannat laajentuvat näin myös ideologisesti samoin kuin vastuut ja sitoutumiset päätöksentekoon. Se ottaa huomioon pakostakin myös taloudenpidon ja kustannusvaikutukset tulevaan aikaan. Nyt ei tule eikä saa lähteä päättämään EI edellä. Jos niin, kerro se budjettia tasapainottava vaihtoehto tilalle! Koko ajan on myös huomioitava Keusoten vaikutukset omaan kuntaamme. Keusoten päätökset heijastuvat monella lohkolla omaan kuntaamme. Luin lehdestä jutun, jossa oli tehty kysely kuntalaisille eri puolilla maata, mitä palveluita toivot kunnassasi olevan ja mistä et ainakaan ottaisi pois. Lyhyen oppimäärän analyysinä voitiin todeta, että "halut" peittosivat "haban” (muskelit /resurssi)". Kaikkea hyvää ja kaunista pitäisi saada ja mielellään verovaroin ja pienellä omavastuulla. Mistä ei saisi luopua -listalla oli lähes samat asiat kuin mitä oltiin haluttu. Huomioitavaa tässä oli se, ettei kysely sisältänyt kustannusvaikutuksia. Kysely kuitenkin kertoi sen, kuinka tärkeää vaikutusten arviointi on, kun se tehdään jo ennen päätöksentekoa. Kaikkeen haaveiluun hyvästä ja kauniista tulee hintalappu mukaan. Tiedotusta kuntalaisille unohtamatta! Mieti siis halujesi ja habasi kautta kuntasi tulevaisuutta! |
KESKUSTAN UUSI VISIOTiistai 28.1.2020 klo 17.37 - Matti Ahonen On jo aika tehdä uudistusohjelma tuleville vuosikymmenille. Mission tulee myös poiketa muiden puolueiden ohjelmista sisällöltään. Keskustan tulee vaatia perusteellista uudistusta valtion tulorahoitukseen. On kiistatonta, että hyvinvointivaltion väestö kärsii eniten robottien ja automaation määrän lisääntymisestä. Robotit eivät enää ole vain apuvälineitä, vaan itse työntekijöitä sanan varsinaisessa merkityksessä. Työn murros, joka on menneillään, tulee muuttamaan yhteiskuntarakenteita ehkä enemmän kuin teollinen vallankumous aiheutti 1850-luvulla. Työpaikkojen vähentyminen ja työn pirstaloituminen romahduttavat väestön tulotason. Työttömyys ja tulotason romahduksen seurauksena usko tulevaisuuteen ja itse yhteiskuntaan romahtaa. Demokraattinen järjestelmä asetetaan kyseenalaiseksi, jolloin vaaleilla valitut edustajat menettävät luottamuksensa äänestäjän edustajana. On vaarana sama kehitys kuin USA:ssa, jossa suuri osa keskiluokkaa joutuu tekemään kolmeakin eri työtä ansaitakseen riittävästi. Kaiken tämän lisäksi valtion saamat energiatulot vähenevät jyrkästi tulevina vuosina. Yhteiskunnan rakenteiden menneillään olevan kehityksen vaikutuksia ei pystytä estämään eikä juuri lieventämään. Sen sijaan yhteiskunta pystyy suojautumaan taloudellisesti riittävästi. Valtion tulorahoitusta ja sen perusteita on muutettava nykyisestä tasosta. Osa kaikista tekoälyrobottien ja automaation yrityksille tai yhteisöille tuomasta liikevaihdosta siirretään valtiolle jatkuvana tulona. Tällä taataan alentuvien palkkatasojen ja työttömyys-korvausten tason alentuessa riittävä perusturva. Valtion maksukyky taataan ja yhteiskuntarauha säilytetään. Mitä sitten yritykset ja yhteisöt hyötyvät muutoksesta. Ensinnäkin sen, että robottien ja automaation tuomien tuotteiden ja palveluiden ostajilla on rahaa käyttää niitä. Toiseksi, yrityksien ja yhteisöjen toimintaympäristö pysyy edelleen vakaana ja ennustettavana. Kolmanneksi, väestön tuloerot pysyvät kohtuullisina. Neljänneksi, liikevaihdon pienen osan siirtyessä valtiolle ei se vaikuta yrityksen tai yhteisön kannattavuuteen heikentävästi. Siirtoa ei merkitä kuluiksi vaan se hiukan pienentää kirjattavaa liikevaihtoa. Pitkällä aikavälillä toimenpide ei juuri tunnu lainkaan. Viitteitä tämän tapaisista toimenpiteistä on silloin tällöin näkynyt ja kuulunut mediassa. Onpa joku julkisuuden henkilö uskaltanut kosketella valtion tulorahoituksen perusteiden muutosta. Asia ei kuitenkaan ole ottanut tuulta alle. On selvää, että ehdotus vaatii laajan kannatuksen toteutuakseen. Koska muut puolueet eivät uskalla tällaista ”välttämättömyyttä” ehdottaa, on Keskustan otettava se omaksi toimintavisioksi, sillä mehän emme pelkää kannatuksemme menetystä, vaan uskallamme ottaa vaikeatkin asiat esille.
|
SOTEN SYNNYTYSKeskiviikko 13.11.2019 - Matti Ahonen On hyvä, että hallitus selvittää erillisratkaisua Uudellemaalle sote-uudistuksessa. Uudenmaan kuntajohtajien neuvotteluissa on tullut esiin ehdotus jakaa Uusimaa viiteen alueeseen jotka vastaavat perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Uudistaminen pitäisi toteuttaa kuntapohjaisesti vapaaehtoisuuteen pohjautuen. Mielestäni on epätarkoituksen mukaista perustaa viisi sote-aluetta Uudellemaalle. Helsinki ja kolme muuta toimivat paremmin. Kerava on mielekästä yhdistää Keski-Uudenmaan kanssa, jolloin väkiluku kohoaa n. 236 000 ja Vantaa on mielekästä liittää Itä-Uusimaahan, jolloin väkiluku on n. 330 000. Alueethan edustavat itsehallinto, joita kutsutaan maakunniksi. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan sotea koskevat asiat ja toimet ovat keskiössä. On jälleen syytä palauttaa mieliin, miksi niitä suurempia hartioita tarvitaan eli isompaa väestöpohjaa. Ensimmäinen ja tärkein syy on se, että ihmiset pääsevät lääkäriin viikossa. Toiseksi yhtä tärkeä syy, jota ei usein huomata, on se, että varat eivät riitä ihmisten hoitamiaeksi kunnolla kunnilla, vaan tarvitaan enemmän maksajia (verotuloja), jotta kaikille saadaan kunnollinen hoito. Siksi tarvitaan veropohjaksi koko Suomen väestö ja kaikki yhteisöt. Näin ollen maakunnille/sotealueille ei voida tai tule antaa verotusoikeutta soteasioissa. Verotus on hoidettava valtion toimesta koko maata kattavasti erillisenä sote-verotuksena irti valtion muusta verotuksesta. Valtio kerää kaupungeilta, kunnilta, yhteisöiltä ja väestöltä varat, joita sotemenoihin käytetään. Valtio rahoittaa maakunta/sotealueita väestörakenteen ja sairastavuuden perusteella soten toteutukseen tarvittavat varat kuukausittain. Maakunnat/sotealueet toteuttavat sotepalvelut valtiolta saaduilla varoilla omien tarpeiden ja ennusteiden mukaan. Mikäli ennusteet eivät pidä yhtä talousarvion kanssa, keskustelee alue valtion kanssa mahdollisista toimenpiteistä. Maakuntia/sotealueita ei poikkeustilanteissa jätetä pulaan vaan valtio tulee apuun. Asiasta on jo nyt näkyvissä erilaisia tulkintoja ja toiveita. On päivän selvää, että se alue, jonka sotemenot ovat pienemmät kuin tulot ei vapaaehtoisesti avusta alijäämäistä aluetta. Todennäköisesti itsehallintokin estää lain mukaan avustuksen. Siksi soteverotuksen tulee olla täysin valtion hoidossa eikä maakuntien/sotealueiden hoidossa. Tämä ajattelu- ja toteutusmalli koki syntyhistoriansa jo vuonna 2015 eräässä Uudenmaan piirin tilaisuudessa. Matti Ahonen Keskustan Mäntsälän kunnallisjärjestön hallituksen jäsen |