Hepolan ja Myllymäen koulun tilanne

Torstai 6.5.2021 klo 21:02 - Tapio Havula

Toimittaja Jesse Helminen käsitteli 14.4 jutussaan Myllymäen ja Hepolan koulun tulevia mittavia remontteja. Kunnanhallitus palautti syksyllä Myllymäen koulun tarveselvityksen odottamaan Hepolan koulun tarveselvitystä toivoen, että löytyisikö jotain yhteistä parempaa toiminnallista ja taloudellista ratkaisua. 

Nyt on selvitykset tehty ja karu totuus on, että niin 1990 rakennettu Hepolan koulu kuin muutama vuosi aikaisemmin rakennettu Myllymäen koulun alkuperäinen osa on surkeassa kunnossa. Selvitys myös kertoo, että molempia kouluja tarvitaan jatkossakin.

Myllymäen koulun osalta purku ja uuden pienemmän rakennuksen rakentaminen vanhan osan tilalle näyttää väistämättömältä. Hepolassa pystytään uudelleen rakentaminen ehkä jotenkin välttämään, mutta isoja peruskorjauksia joudutaan tekemään ja lisärakentamista.

On todella valitettavaa, että näin nuoret rakennukset ovat tässä kunnossa. Varmasti ei ole yhtä syytä, että näin on käynyt, mutta kyllä peiliin on syytä  katsoa miksi meidän julkisten rakennusten tilanne ajautuu tähän. Suunnittelussa, valvonnassa, materiaaleissa ja kiinteistöjen ylläpidossa ei ole onnistuttu.

Kun lukee Hepolan ja Myllymäen koulun kuntoraportteja, tulee todella huonolle tuulelle. Raporteissa todetaan että mikrobit valtaavat alapohjat ja sokkelit, ikkunan pielet vuotavat vettä seinän sisään, katot vuotavat, salaojat eivät toimi ja hulevedet lilluvat sokkelia vasten, kun pihan kallistukset ovat väärään suuntaan. Joudutaan tilanteeseen, että purku on ainut vaihtoehto. Ei näin voi jatkua, jotain on tehtävä!

Valtuustossa on vuosien ajan puhuttu siitä, miksi emme osaa rakentaa elinkaareltaan kestävää rakennuskantaa. Perusrakentamista ilman mitään turhia krumeluureja. Taloudellinen rakentaminen edellyttää, että käytetään vanhoja perusrakentamisen oppeja. Tuntuu myös ihmeelliseltä ymmärtää, että toistuvasti rakennukset homehtuvat, kun sadevesiä ei pystytä johtamaan pois rakennuksista. Emme me omissa yksityisissä rakennuksissammekaan kauan katsele jos vedet lilluvat porraspielessä.

Rakennusten elinkaaren tärkein osa on suunnittelun ja rakentamisen lisäksi rakennuksen hoito ja ylläpito. Tulevia ongelmia aiheuttaviin rakenteisiin täytyy olla valmiutta puuttua heti, kun epäilys herää. Sanotaan tietysti, että ei ole resursseja. Tämän toteamuksen taakse ei voi toistuvasti piiloutua.

Nämä Hepolan ja Myllymäen koulujen investoinnit kohdistuvat tuleville vuosille 2022-2026.  Ne tulevat maksamaan yhteensä n. 16 miljoonaa euroa, Myllymäki 5,5 ja Hepola yli 10 miljoonaa.

Mäntsälä 2026 ohjelmassa on varattu talonrakentamisinvestointeihin n. 4 milj./v. Helpolla laskutoimitukselle voi ymmärtää mitä se tarkoittaa muulle lisäinvestoinnille, kuten esim. uimahallin rakentamiselle tällä kaudella. Kun vielä kokemus osoittaa että lisäyllätyksiin pitää varautua, niin haastetta riittää.

 

Tapio Havula 

kunnanhallituksen pj.

Kommentoi kirjoitusta.

Keskusta - se kotimainen

Maanantai 5.4.2021 klo 15:48 - Matti Ahonen

Voimme olla ylpeitä ja iloisia tavasta, miten Keskustan sisin on tiivistetty iskevään muotoon.
Onnittelut kuuluvat taholle, jossa asia tuotiin julki.                                                               

               
Kotimaa tarvitsee nyt lapsimyönteistä politiikkaa, työperäistä maahanmuuttoa sekä työhön
kannustavaa sosiaalitukea, suomalaista paikallista sopimista sekä esteiden raivaamista uusilta työpaikoilta. Huoltosuhteen kurominen lähtee EU:n elvytysrahojen käytöstä investointeihin, ei käyttökuluihin.
 
Pandemiaa hyvin hoitanut hallituksemme on nyt perimmäisten kysymysten äärellä. Hallituksen todellinen kyky tehdä tarvittavat ja välttämättömät päätökset punnitaan teoilla huhtikuun lopulla pidettävässä kehysriihessä. Millään puolueella ei ole varaa käyttää lähestyviä kuntavaaleja tekosyynä päätösten siirtämiseksi ulkopuolisille työryhmille tai ammattiyhdistyksille. Mikään taho ei tee tarvittavia päätöksiä hallituksen puolesta. Hallituksen on ne nyt tehtävä. Suomalaisten onneksi Keskusta - se kotimainen - on riittävän rohkea toteuttaakseen ministeri Saarikon ja Keskustan julkituomat asiat.                                                                            
Pandemian aikainen ja sen jälkeinen tiekartta Suomen yhteiskunnan taloudelliselle ja sosiaaliselle elpymiselle, tarvittavat voimavarat sekä keinot luodaan puoliväliriihessä.
Keskustan on myös kannustettava ja tuettava ministeri Vanhasta jaksamaan työssään mielellään hallituskauden loppuun saakka. Jos Vanhanen selkeän projektiajatuksensa mukaan kuitenkin joutuu luopumaan nykyisestä ministerin salkustaan, syntyy hallituksessa vakava tilanne. Silloin on jälleen keskitettävä voimavarat oikein. Ministeri Lintilä on kyvykäs ja työhönsä sitoutuva henkilö sekä yksi varteenotettavista ehdokkaista valtionvarain-ministerin toimeen.                            
 
Hallituskausi on jo osoittanut sen, että puolueen kannatuksen kehittyminen on tavattoman hidasta. Kuitenkin joitain valonpilkahduksia on havaittavissa. On siis edelleen tärkeätä, että puolueen puheenjohtaja käyttää voimavaransa kuten nykyäänkin ilman lisärasitteita.
 
Kaikki puolueet panostavat voimavaransa tuleviin kuntavaaleihin. Hallituksen päätökset
heijastuvat joko myönteisesti tai kielteisesti vaalien jälkeiseen tilanteeseen.
Menestystä ja siunausta puoliväliriiheen!

Kommentoi kirjoitusta.

Markkinoinnin monet kasvot

Perjantai 26.3.2021 klo 20:20 - Harri Kuokkanen

"Hulluutta on se, että tekee samat asiat uudelleen ja uudelleen ja odottaa eri tuloksia." Tämä Albert Einsteinin lause on monelle tuttu, varsinkin Mäntsälässä. Pienellä muutoksella, jos sallitaan: "jättää tekemättä uudelleen ja uudelleen".

"Digitaalinen markkinointi, ambient, hakukonemarkkinointi, hakukoneoptimointi, megatrendi, vaikuttajaviestintä..." ja "jonnet" sekä "boomerit."

Nämä kaikki voivat tuntua vieraalta. Siksi usein ratkaisu on hankkia konsultti. Konsultit osaavat kyllä laskuttaa ja käteen jää vielä sekavampi tuotos synergioista ja virtaviivaisista strategioista koostuva sekamelska. Siis, jos ei tiedetä, mitä tehdään.

Kuntien tulee markkinoida itseään. Nykyään ei voida olettaa, että ihmiset kokoontuvat toreille kuulemaan puhujaa, vaan puhujan on mentävä ihmisten luokse. Jopa evankelisluterilainen kirkko tekee näin. Markkinointiosaaminen on monimutkaista. Markkinointi on työkalu, jonka tarkoitus on mahdollistaa tavoitteiden toteutuminen; Mäntsälän talousarvion mukaan tuo tavoite on asukasmäärän kasvattaminen. Silti sille ei ole annettu onnistumisen edellytyksiä, resursseja. Vanhat toimintatavat eivät ole tuottaneet tulosta, ja kuten Albert Einstein sanoi, on hulluutta odottaa erilaista lopputulosta. Mittareilla voidaan todeta miten on onnistuttu; asukasmäärä on laskenut.

Mitä sitten on tehty? Asuntomessuilla on käyty jakamassa lehtisiä ja "on verkostoiduttu". Mäntsälä viestii ja kuulee -ohje saatiin julkaistua, mutta sen jalkauttaminen on ollut vähintään vaatimatonta. Rahaa on mennyt arviolta
45 000 €, mutta hankintaohjeen mukaisesti tätä ei voi tarkastaa, koska hankintapäätöksiä ei ole tarvinnut tehdä. Eikä siis ole tehty. Markkinoinnilla voidaan saavuttaa asetettu ensisijainen tavoite, eli Mäntsälässä asukasmäärän kasvu. Sillä voi olla myös toissijaisia tavoitteita tai ainakin vaikutuksia: kunnan kiinnostavuus asiantuntijoiden tai investoijien silmissä, kotiseutuylpeys, yhteisöllisyys, yritystoiminnan kehittyminen tai kunnasta muuton väheneminen. Mikäli nykyisen valtuuston tavoitteet olisivat toteutuneet, ei veronkorotuksiin olisi tarvinnut ryhtyä. Tai lapset voisivat käydä peruskoulunsa loppuun rakkaassa lähikoulussa. Tulojen näkökulmasta puhutaan miljoonien eurojen tavoitteesta. Kun tästä asiasta alettiin puhua vuonna 2020 enemmän ja valtuutetuille esittää kysymyksiä, joihin vastaaminen kävi ylitsepääsemättömäksi, alkoi vihdoin tapahtua: kunta palkkaa yhden markkinointivastaavan. Vaatimuksena on yllämainittujen lisäksi paljon muutakin sellaista, mitä rekrytoija ei itsekään täysin ymmärrä. Mäntsälä ansaitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi. Kysyntä on kasvanut ja kaikki mahdollisuudet on käsillä. Tulee mieleen partiolaisten motto ”Ole valmis”. On parempi olla valmis ja odottaa mahdollisuutta, kuin antaa mahdollisuuden lipua ohitse.

Harri Kuokkanen
kuntavaaliehdokas

Kommentoi kirjoitusta.

Ratkaisut koulukiusaamiseen löytyvät koulun arjesta

Tiistai 23.3.2021 klo 11:29 - Sinikka Ekonen

Koulukiusaaminen huolestuttaa meitä kaikkia aikuisia ja laittaa kysymään, voisinko tehdä itse jotain asian hyväksi. Meillä on tapana korostaa lasten turvallisuutta, mutta valitettavasti turvallisuus ymmärretään liian helposti rangaistusten ja valvonnan lisäämiseksi. Pysyvää turvallisuutta sen sijaan tuo aikuisten roolin vahvistaminen ja lasten keskinäisen yhteisöllisyyden lisääminen. 
Sinikka_ja_nalle.jpg

Yksi tehokkaaksi osoittautunut tapa on opettaa lapset jo varhaisessa vaiheessa itse puuttumaan näkemäänsä kiusaamiseen sen sijaan, että lapset opetetaan raportoimaan aikuisille kokemastaan tai näkemästään kiusaamisesta. Toistaiseksi lähes kaikki koulujen oppilaskyselyt keskittyvät kysymykseen, onko lasta itseään kiusattu. Tehokkaammaksi kysymykseksi jo esikouluikäisillä on osoittautunut se, kun lapsilta kysytään säännöllisesti sitä, osaavatko ryhmän tai luokan oppilaat puuttua näkemäänsä kiusaamiseen. Jo tämä kysymys näyttää ohjaavan lasten ajattelua ja toimintaa.


Luokkakohtaisessa kyselyssä tämä säännöllisesti esitetty kysymys ja siihen liittyvä keskustelu näyttävät herättävän lapsia ajattelemaan ja toimimaan oikeissa tilanteissa. Ylipäänsä jo pienten oppilaiden kanssa pohditaan, mitä kiusaaminen on, miten se näkyy, mitä muotoja kiusaamisella voi olla ja mikä puolestaan ei ole kiusaamista, vaan lasten normaalia kinastelua. Vastaavasti lasten kanssa voidaan pohtia, voisiko joku kiusaamiselta vaikuttava toiminta olla jonkun lapsen hassu yritys päästä leikkiin mukaan. Sitten lapset laitetaan miettimään, miten he voisivat toimia missäkin tilanteessa. Kyselyssä lapset pääsevät arvioimaan oman luokkansa osaamista tämän puuttumisen suhteen. Palautekeskustelussa asiaan palataan taas uudestaan. Parhaimmat kasvattajat vielä harjoittelevat lasten kanssa konkreettisia vuorosanoja puuttumistilanteita varten. 

Koulupsykologikokemukseni mukaan lasten kyky puuttua näkemiinsä tilanteisiin lisääntyy, kun osaamme ohjata heidän ajattelua. Jokaisessa koulussa voidaan harjoitella näitä taitoja. Jokainen vanhempi voi ohjata oman lapsensa ajattelua ja toimintaa puuttumisen suuntaan. Tämä on kestävä tie vaikuttaa lasten turvallisuuden kokemuksiin. Jokainen meistä voi ajatella, olisiko neljän nuoren elämä voinut pelastua, jos kolmesta nuoresta yksikin olisi osannut sanoa: “Hei lopetetaan, tää ei ole enää kivaa.” 

Kommentoi kirjoitusta.

Kaikkihan me vanhenemme

Sunnuntai 21.3.2021 klo 20:35 - Tapio Havula

Otsikon toteamus on tosiasia ja nostaa esiin kysymyksen miten me suhtaudumme ikääntyvän väestön tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. On sanottu että kansakunnan arvomaailma mitataan sillä, miten me kohtelemme tämän hyvinvointivaltion rakentajia heidän eläköityessään.Paljon on puhuttu hoitajamitoituksesta ja sen tuomista puutteista ikäihmisten asumispalveluyksiköissä. Lakiin on nyt kirjattu 0,7 määrä hoitajia hoidettavaa kohti, hyvä niin. Valitettavasti nyt kuuluu monelta suunnalta, että työvoimaa ei ole saatavissa ja hoitajat väsyvät ja hakeutuvat helpompiin töihin. Koronapandemia vielä pahentaa tilannetta. Keusotessa on 460 kotihoitajaa, mikä määrä ei riitä suoriutumaan 1500 kotihoidon asiakkaan hoidosta. Joudutaan turvautumaan sijaisapuun ja ylitöihin, josta seuraa kustannusten kasvu. Tilanne on huolestuttava.

Laitoshoitopaikat on kalliimpia asumismuotoja ja niistä pyritään eroon. Keinoina  esitetään siirtymistä kevyempiin asumismuotoihin ja kotona asumisen tukemista.  Monipuolisuutta vaihtoehtojen tarjonnassa tarvitaan ja myös palvelujen tuottamisessa niin julkista kuin yksityistä. Kotona asumista halutaan tukea kotiapupalveluja kehittämällä. Tosiasia on kuitenkin, että liian huonokuntoisia ikäihmisiä viettää päivänsä kotona selviytymisen äärirajoilla. Kotihoitajan nopea käynti ei korvaa sitä mitä moni kaipaa yksinäisyyteensä.

Entäs sitten omaishoitajat ja heidän päivittäinen selviytymisensä. Ensinnäkin täytyy tiedostaa, kuinka tärkeää työtä he tekevät. Yhteiskunnan tuki heidän tekemästään arvokkaasta työstä on todella pieni. Yksi omaishoitaja säästää verorahoja keskimäärin 20000 e vuodessa ja jos hoidettava olisi tehostetun palveluasumisen paikassa, on vuotuinen säästö moninkertainen yhteisiä veroja.

Omaishoitajan palkka on keskimäärin 440 e/kuukausi. Se ei ole paljon työstä, jossa ei ole  työaikoja eikä vapaapäiviä. Ei ole ihme että omaishoitajat uupuvat. Omaishoitajien lakisääteiset vapaapäivät ovat 3 vrk/kk. Omaishoito pitää tunnustaa työksi, yhdeksi hoitomuodoksi.

Tulevaisuuden kunnan tärkeänä toimintana on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Näissä ikäihmisten arkipäivän asioiden helpottamisessa niin kotiapu- ja kodinhoito-palveluissa voi kunta omilla toimillaan saada paljon hyvää aikaan, jos siihen halutaan panostaa. Tämän työn kehittämiseen ja ideointiin tulee ottaa mukaan vapaaehtoisvoimat, yhdistykset ym., jotka voisivat pienillä korvauksilla osallistua ikäihmisten elämää tukevien palveluiden tuottamiseen. Jo pelkästään kaupassakäynti tai lumen harjaaminen rapuilta voi olla korvaamaton apu. Ikäihmisten kotiin vietävien palvelujen kehittämisessä ja ideoinnissa on  kunnan yhdessä Keusoten kanssa haettava meille Mäntsälässä sopivimmat ikäihmisten hyvinvointia tukevat toimet.  Sen kuuluisan kolmannen sektorin mukaan saanti on ensiarvoisen tärkeää.

Varmasti myös auttajille antaa paljon mielihyvää, kun voi olla avuksi. Kunta ei voi tietenkään tukeutua pelkästään näihin vapaaehtoisvoimiin, mutta  nämä voimat ovat korvaamaton voimavara, jos vain löydetään yhteiset sävelet.

Tapio Havula

kunnanhallituksen puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta.

Yrittäjyys on hyvinvointipalveluiden kivijalka

Keskiviikko 17.2.2021 klo 21:20 - Antton Hägglund

Erään nuoren yläasteikäisen pohdintoja koulun ja työn välisestä suhteesta:

"Opintojen vielä ollessa käynnissä tulisi luoda väylä yrityksen ja opiskelupaikkojen välille niin, että käytännön harjoittelupaikat turvataan ja luodaan mahdollisuus esim. oppisopimuksella jatkaa yrityksen palveluksessa koulun loputtua".

"Yrittäjille info oman kunnan opiskelijoista hyvissä ajoin, jotta työharjoittelupaikka turvattaisiin omassa kunnassa. Esimerkkinä voisi kokeilla vaikka jonkinlaista rekisteriä, josta selviää missä opiskelee yms. tiedot. Koulujen ja yrittäjien tulisi kantaa tulevista veronmaksajista yhteisvastuuta, jotta työpaikka ammattiopintojen jälkeen olisi mahdollista".

Aivan upeata pohdintaa nuorelta tulevan työelämän taitajalta.

Kunnissa, kuten meilläkin, puhutaan mm. työpaikkaomavaraisuudesta mittarina omaan kuntaan työllistymisestä. Tässä on totisen pohdinnan paikka, koska pendelöinti muualle on mittavaa. Miten hyvin koulutus ja yrityselämä sitten toisistaan tietävät ja kohtaavat? Mahdollisimman varhainen yhteistyö poikii mahdollisuuden niin että myöhemmin hyöty on molemminpuolinen. Ammatillisia opintojansa kunnan ulkopuolella suorittava nuori muistaa varmaan hyvän kokemuksen oman kunnan yrittäjistä, ja aktivoituu hakemaan omaan kuntaamme töihin opintojensa päätyttyä.

Edellä mainittua tuota "nuorta pohtijaa" ja muita yrittäjyydestä kiinnostuvia nuoria voi kyllä kannustaa sillä, että kunnassamme Riihenmäen yläasteella on yrittäjyysluokka, joka on tehnyt erittäin merkittävää yhteistyötä elinkeinoelämän toimijoiden kanssa. Tukena on myös oman kunnan yrityskeskus MYK aktiivisena toimijana ja yritysten tuntijana. Yrittäjyysluokka on ollut erittäin suosittu ja sillä on positiivista tartuntapintaa muillekin opiskelijoille, joille työelämän tietoisuus hahmottuu ja auttaa tulevissa ammatin valinnoissakin. Tänä vuonna 2021 alkaa jo yritysluokan 13. toimintavuosi.

Vain rehellisen työnteon kautta yrittämällä turvataan hyvä työllisyys ja veropohja sekä sitä kautta rahoitus kuntalaisten tarvitsemille hyvinvointipalveluille. Se on kestoresepti hyvinvointipalveluillemme tulevassakin elämässä! Se on myös parasta veto- ja pitovoimaa kunnallemme.

Kunnilla on vastuu päättäjiensä kautta hyvinvointipalveluiden saatavuudesta ja laadusta. Palveluiden järjestäjinä ja toimijoina voivat kuitenkin olla yritykset, yhdistykset ja omaiset.

Tulevaisuuden taitajien puolesta,

Antton Hägglund

 Mäntsälän kunnan- ja Keusoten valtuutettu, Hyvinvointilautakunnan pj.

Kommentoi kirjoitusta.

Mäntsälän vahvuus - elävät kylät

Sunnuntai 14.2.2021 klo 19:59 - Antton Hägglund

Terveiset Hyökännummelta, eteläisestä Mäntsälästä!

Entisenä Hyökännummen asukasyhdistyksen puheenjohtajana voi olla todella ylpeä naapurikylämme Ohkolan kyläyhteisön aktiivisuudesta, jossa tahdonvoimaa ja talkoohenkeä ei puutu! Naapurina seuranneena ja osaksi itsekin väliin osallistuneena voi vaan hattua nostaa kuinka kyläyhdistys osallistaa itse asukkaitaan monenlaisiin toimintoihin. Teatterinäytökset, sirkusesitykset ja erilaisten juhlien yhdessä järjestäminen, koulun pihan kunnostus talkoovoimin, seurojentalon ylläpito ym. Kaikkinensa ohkolalaiset ovat tuoneet kuntaamme näkyvyyttä ja sitä paljon puhuttua vetovoimaa ja pitovoimaa! Se ei synny itsestään vaan tarvitaan niitä asiaansa uskovia ihmisiä. Siitä sitten syntyy ne ainekset eläviin kyliin!

Ohkolassa yhdistyksellä on vahvat juuret Mäntsälään! Mukana on ollut ja on syntyperäisiä mäntsäläläisiä. Se on osaltaan pitovoimaa taaten toiminnan jatkuvuuden ja uudistumisen. Uudistumisellekin, uusille tulijoille ja heidän innovatiivisuudelleen pitää antaa tilaa ajan hengessä.

Naapurikylässä Hyökännummella synnytimme aikanaan asukasyhdistyksen muutamien asukkaiden ideoimana. Siitä se virisi "uudisasukkaiden" synnyttämä yhdistys. Tarpeet virisivät asukkaista itsestään. Ihan elämän perustarpeiden kartoituksista; monipuolinen päivähoito, koulu, infrastruktuurin rakentaminen (tiet, vesihuolto, energiahuolto jne.) Yhdistyksen merkitys tässäkin on ollut merkittävä kuten edellä Ohkolassakin. Vuoropuhelu kunnan kanssa synnytti elävän kylän ja sittemmin kuntamme toisen taajaman, Hyökännummen. Näitä polkuja ja työtämme voimme muistella, kun katselemme, kuinka täällä tänään voidaan. Voimme varmaankin puhua viihtyisästä, tarpeelliset peruspalvelut lähellä olevasta asuinyhteisöstä. Hyvinvoivasta asuinalueesta, joka oli aikanaan asukkailla kaiken tavoite!

Luottamushenkilönä on ollut mahdollisuus tutustua ajan saatossa myös koko kuntaamme laajemmin. Sen jokaisen kolkkaan ja kylään. Aiemmin puhuttiin Isoin kirjaimin "Elävistä ja toimivista kylistä", jotka huomioitiin tärkeänä osana kuntastrategiaamme, tuohon mielestäni tärkeään asiakirjaan, jonka pitäisi raamittaa kaikkea toimintaa ja suunnittelua. Strategia on yhteisesti laadittu toimintasuunnitelma ja sen tulisi olla kulloisenkin talousarviovuoden suunnittelun lähtökohtana.

No, ajat muuttuvat! Nuo mainitut "Elävät kylätkin" siinä mukana. Olen huolestuneena joutunut toteamaan, ettei enää tahdo löytyä sitä lujaa tahdonvoimaa, "me henkeä", joka huomioisi koko kunnan asuttuna pitämisen noissa aikanaan niin elävissä ja toimivissa kylissä.  Syyllisten metsästys on turhaa, mutta haluan vähän piikittää kuntamme päätöksentekoa, en niinkään kyliämme ja sen asukkaita. Jokin voima on vienyt huomion koko kunnan kehittämisestä muualle. Olen aina kannattanut selkeää kuntakeskusta, mutta myös koko kunnan huomioimista tasapuolisesti kehittäen. Onko Mäntsälä vielä "luonnonläheinen, maaseutumainen, Elävien ja toimivien kylien kunta", kuten olemme kuntaamme brändänneet!

Erityisen tärkeää olisi tehdä Vaikutusarviot mittareineen aina ennen päätöksentekoa jo suunnitteluvaiheessa ja sen jälkeen vaikuttavuustiedoilla johtaminen, jossa toiminta ja talous tulevat huomioiduiksi myös tulevassa ajassa! Valitettavan ikävänä esimerkkinä on nyt kuntalaisia puhuttava Arolan kyläkoulun lakkautus! (Kv 23.11.20) Nyt voi sitten jälkiarviointina tehdä koulun merkitystä "Elävälle ja toimivalle " kylälle! Mitä kaikki tuo merkitsee kylän ja kyläläisten hyvinvoinnille, jonka tulisi jo kuntalainkin nojalla olla kaiken lähtökohta kunnan strategisissa toiminnoissa, siis tuo asukkaiden hyvinvointi! (K§1).

Olen surullinen tästä päätöksestä senkin vuoksi, koska kunnollista vaikutusten arviointia ei tehty ajallaan ennen sitä todellista keskustelua, jossa talouden ja toiminnan päätökset tehtiin Arolan-Jokelanseudun kylän osalta! Aikalisän ottaminen kunnollisen vaikutusarvioinnin tekemiselle ei olisi tullut kalliiksi! Nyt tehdyn päätöksen hintaa voimme vain arvailla!

Tuleen emme saa nyt kuitenkaan jäädä makaamaan vaan toivon, jotta aktiiviset Hyökännummen ja Ohkolan koulujen vanhempaintoimikunnat ym. aktiivit toimijat tuemme Arolan-Jokelanseudun asukkaita, ettei "elävä ja toimiva kylä" sammu tähän tuuleen! On hyvä tässä myös muistaa, että eteläisen Mäntsälän asukkailla on suuri merkitys kuntamme vetovoiman ja pitovoiman ylläpitäjänä! Mainituilla kolmella yhdistyksellä on myös suuri merkitys kuntamme asuinalueiden kehittäjänä ja sen myötä merkitys kuntamme imagoon, brändiin!

Rakentavin yhteistyöterveisin!

 Antton Hägglund

Hyökännummen asukasyhdistyksen ex. pj.

kunnanvaltuutettu (Keskusta)

HyTe-lautakunnan pj.

Kommentoi kirjoitusta.

KAKSI YLITSE MUIDEN

Perjantai 10.7.2020 klo 16:44 - Matti Ahonen

Keskustan ministerit ovat toteuttaneet sovittua hallitusohjelmaa muuttuneen tilanteen huomioon ottaen kiitettävästi. Oulun puoluekokouksessa mitataan nykyisen puoluejohtajan luottamus. Todennäköisesti haastajia ilmaantuu, siksi vaikeaksi puolueen tilanne koetaan.

Valitaan sitten nykyinen tai haastaja johtajaksi on Keskustalla edessään ja toteutettavissa kaksi tehtävää YLITSE MUIDEN! Ne ovat muuttuvan hallitusohjelman laadinta ja toteutus sekä puolueen eheyttäminen osin jo kunnallisvaaleihin mennessä. Nämä tehtävät vaativat uuden lähestymistavan ja keinot toteuttaa ja saavuttaa tuloksia.

Tämä uusi tapa on johtaa toimintaa lähtien puolueen vahvoista osaavista ja ammattitaitoisista henkilöistä.  Puolueen tulee varmistaa, että valitulle puolueen johtajalle jää riittävästi ja entistä enemmän aikaa ja voimia puolueen eheyttämiseen.

Tämä tapahtuu niin, että Matti Vanhanen hoitaa valtionvarainministerin tehtävät hallituskauden loppuun asti.  Puolueesta ei löydy toista henkilöä tällä haavaa, joka omaisi taitoa ja kokemusta yhtä paljon kuin Vanhanen. Puolueen valittu johtaja ottaa jonkun vähemmän työllistävän ministeriön hoidettavakseen sekä johtaa Keskustan ministereitä yhteisissä kokouksissa. Pääsääntöisesti hän keskittyy kentän ja puolueen eheyttämiseen hakemalla voimia ja mielipiteitä tulevaisuuteen. Näin hänellä on riittävästi julkisuutta ja enemmän aikaa sekä voimia perheelle ja puolueelle.

Pääsääntöisesti Matti Vanhanen edustaa Keskustaa EU:ssa ja toimii pääministerin sijaisena puolueen johdossa sovituin valtuuksin. Äskettäin pidetyssä Keski-Mäntsälän paikallisyhdistyksen vuosikokouksessa näitä ajatuksia linjattiin yksimielisesti eräinä keskeisinä keinoina nostaa puolueen kannatus sille kuuluvalle tasolle.

Matti Ahonen

Mäntsälä

Kommentoi kirjoitusta.

Keskustan valtuustoryhmän aloite Keusoten valtuustossa 7.5.2020

Sunnuntai 10.5.2020 klo 20:55

Valtuustoaloitteemme on tehty huomioitavaksi Keusoten johdolle kuin myös kuntiemme johdoille kun sote-lähipalveluita suunnitellaan ja kehitellään.
Erityisesti haluamme huomioitavan kuntiemme erityispiirteet maantieteellisten sijaintien osilta.

Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän yhtymävaltuusto 7.5.2020

Valtuustoaloite sote-lähipalveluiden turvaamiseksi Keusoten alueella

Väestömäärä kasvaa voimallisesti Keski-Uudellamaalla myös tulevina vuosina. Kasvussa ikäihmisten suhteellinen osuus lisääntyy, mikä tuo erityiset haasteet sosiaali- ja terveyden-huollon palveluiden rakenteisiin nyt ja tulevaisuudessa.

Keusoten alueen väestön kasvu tulee huomioida palvelurakenteita uudistettaessa ja kehitettäessä. Kaupunkirakenteet Hyvinkään ja Järvenpään alueilla tuovat lähipalvelut paremmin saavutettaviksi kuin kuntarakenteissamme Tuusulassa, Nurmijärvellä, Pornaisissa ja Mäntsälässä. Näissä maaseutukunnissa jo maantieteelliset välimatkat muodostavat palveluiden tavoitettavuudelle suurempia haasteita.

Välimatkoista ja yhteistyöstä toimivana esimerkkinä toimikoon Mäntsälä, jossa yhteistyöllä Tuusulan kanssa on saatu hyvin ja monipuolisesti toimivat yhteiset lähipalvelut Kellokoskelle. Saman katon alta saadaan molempien Keusoten kuntien kasvaville asuinalueille sote-palvelut.  Kustannuksetkin jakaantuvat leveämmille hartioille. Tämä on alun alkaen ollut myös koko Keusoten perustamisen yhtenä tavoitteena.  Lähipalveluja tuottavat saman katon alla lääkäri/hoitajapalvelut, hammashoito, fysioterapia, laboratorio, sosiaalihuolto ja myös kirjastopalvelut. Se on monipuolinen palvelukeskus sekä kellokoskelaisille että mäntsäläläisille.

Edellä kuvatusta huomiona myös, että em. lähipalvelut vapauttavat kapasiteettia ja resursseja Mäntsälän kirkonkylän terveysasemalle ja sen kunnan osan väestön kasvulle tulevaisuudessa. Esimerkki Kellokoskelta ja eteläisestä Mäntsälästä kertoo myös laajemmin heijastusvaikutuksista muille Keusoten alueille. Olemassa olevat lähipalvelut näin toimiessaan eivät kuormita naapurikuntien terveysasemien kapasiteettia eivätkä resursseja. Eteläisen Mäntsälän ja Pohjois-Tuusulan asukkaita ei siirretä asiakkaiksi Järvenpään JUSTIIN, heille uuteen lähipalveluyksikköön. Huomattava on myös Järvenpään voimakas väestön kasvu, jonka vaikutukset sote palveluille ovat osin vielä hahmottumassa.

Keusoten alueella toimivien lähipalveluyksiköiden toimintaa tulee tarkastella monipuolisesti. Tarkastelussa tulee huomioida kaupunki- ja kuntarakenteiden erilaisuus sekä väestön ikärakenne. Palveluiden keskittäminen ja siirtäminen vaatisi joka tapauksessa lisä-investointeja mm. resurssien lisäämiseen. Tämäkään ei liene taloudellista.

Esimerkeistä saa käsityksen mm. etäisyyksien vaikutuksista palveluiden
saatavuudelle ja ihmisten hakeutumiselle sote-palveluihin. Tällä on erityinen merkitys alueellisen ennaltaehkäisevän terveyden- ja sosiaalihuollon toteutumisessa, mutta myös ajoissa hoitoihin hakeutumiselle ja asianmukaisiin hoitoihin pääsemiselle. Vaarana on, että
sote-palveluiden saatavuuden heikkeneminen (esim. välimatkat ja kulkeminen)
näkyy kustannuspaineina tulevaisuuden erikoissairaanhoidossa ja sosiaalityössä. Etenkin lapsiperheiden ja ikäihmisten on päästävä realistisesti toteutettuihin lähipalveluihin jatkossakin.

Sote-lähipalveluiden turvaamiseksi Keusoten alueella esitämme myös, että tulevista palvelurakennesuunnitelmista toteutetaan perusteellinen vaikutusten arviointi koskien lähipalveluiden tavoitettavuutta ja saatavuutta tulevaisuuden Keusotessa. Kuntiemme lähipalvelut on yksi suurimmista vetovoimatekijöistä. Verotuloja tarvitaan jo koronankin vuoksi rapautuneissa kunnissa. 

Meidän on yhtymävaltuutettuina lunastettava tässä valtuustossa tekemämme palvelulupaus kuntalaisille!


Toimivien sote-lähipalveluiden puolesta!

Keskustan valtuustoryhmä

Kommentoi kirjoitusta.

PALVELUVERKON PÄIVITTÄMISESTÄ v. 2020

Maanantai 24.2.2020 klo 20:57 - Antton Hägglund

                                                 

Päättäjät ovat taas puun ja kuoren välissä. Joku on sanonut niinkin, että on valittava "ruton ja koleran väliltä"! Molempiin haasteisiin liittyy myös Keusoten lähiajan päätöksenteot. Kuntamme on yksi kuudesta kuntayhtymä Keusoten kunnista.

Kunnassamme aletaan nyt taas läpikäymään palveluverkkoa. Tällä kertaa "arvontakorissa" ovat kaikki palvelut kunnan rajojen sisäpuolella. Muistamme aiemmin tehdyn palveluverkko-päivityksen, jossa päivähoito- ja kouluverkko olivat saneerauksessa. Se tosin on näyttämöllä tässäkin käsikirjoituksessa. Taustalla ovat ahdistavat talousluvut, jotka tuovat uhkakuvia tulevaan aikaan. Itse lähden siitä, ettei palveluverkkoa tule arvioida kylmät talousluvut edellä. Se on liian helppoa numeroilla leikkimistä! Kuka tai mikä on heikoin lenkki, mitkä putoavat pelistä pois?

Ei niin! On tehtävä kunnollinen reaalimaailmasta oleva eri vaihtoehtojen vaikutusten arviointi jo ennen päätöksentekoa! Menneissä valtuustoseminaareissa tätä ainakin pyrimme hahmottelemaan ja tilaamaan virkamiehiltä eri vaihtoehtojen sisältämät suunnitelmat toimintoineen ja hintalappuineen. Olemme niiltä osin saaneet, mitä olemme päättäjinä tilanneet. Kun niitä sitten silmäiltiin seminaarissamme 10.2.2020, niin kyllähän se kipeää teki ja vähän alkoi ahdistamaankin.

Ympärillä kuului kuiskauksia, että "tietysti ne nyt tuon ja tuon koulun haluaa lakkauttaa". "Virkamiehillä on helppoa, kun iso osa asuu muualla kuin Mäntsälässä. Päätökset ei suoraan koske heitä"! "Vesiliikuntakeskus on kyllä nyt saatava, kun on jo kolmekymmentä vuotta siitä puhuttu. Kuntalaiset kyllä pettyvät, jos sitä ei nyt tehdä". " Amanda on pakko rakentaa. Vanhat pienet päiväkodit vaativat isoa remonttia ja isommasta tulee synergiaetuja, säästöjä monella tapaa". "Kaikkeen ei nyt rahat riitä, on pakko valita jokin järjestys minä vuonna mihinkin investoidaan", jne, jne. Sitä saa mitä tilaa! Nyt ei auta syytellä ketään. Vastuu on otettava ja pystyttävä päättämään, jotta emme päätyisi kriisikuntien kriteereihin. Siksi on nyt tehtävä tuo edellä mainittu vaikutusten arviointi jo ennen päätöksentekoa. Yhdellä päätöksellä on helposti vaikutusta suuntaan jos toiseen. Nyt on kuitenkin tärkeintä, että mitä ikinä päätetäänkin, on kuntalaisen oltava siinä keskiössä kaikkine perustarpeineen. Lähtökohtana on peruspalveluiden läheisyys ja toiminnallinen monipuolisuus. Kipeäksi emme saa itseämme säästää!

Huomionarvoista on mielestäni nyt se, että on perustettu ns. "parlamentaarinen" työryhmä, jossa ovat edustettuina kaikki valtuuston poliittiset ryhmät. Näkökannat laajentuvat näin myös ideologisesti samoin kuin vastuut ja sitoutumiset päätöksentekoon. Se ottaa huomioon pakostakin myös taloudenpidon ja kustannusvaikutukset tulevaan aikaan. Nyt ei tule eikä saa lähteä päättämään EI edellä. Jos niin, kerro se budjettia tasapainottava vaihtoehto tilalle! Koko ajan on myös huomioitava Keusoten vaikutukset omaan kuntaamme. Keusoten päätökset heijastuvat monella lohkolla omaan kuntaamme.

 Luin lehdestä jutun, jossa oli tehty kysely kuntalaisille eri puolilla maata, mitä palveluita toivot kunnassasi olevan ja mistä et ainakaan ottaisi pois. Lyhyen oppimäärän analyysinä voitiin todeta, että "halut" peittosivat "haban” (muskelit /resurssi)". Kaikkea hyvää ja kaunista pitäisi saada ja mielellään verovaroin ja pienellä omavastuulla. Mistä ei saisi luopua -listalla oli lähes samat asiat kuin mitä oltiin haluttu. Huomioitavaa tässä oli se, ettei kysely sisältänyt kustannusvaikutuksia. Kysely kuitenkin kertoi sen, kuinka tärkeää vaikutusten arviointi on, kun se tehdään jo ennen päätöksentekoa. Kaikkeen haaveiluun hyvästä ja kauniista tulee hintalappu mukaan.  Tiedotusta kuntalaisille unohtamatta! 

Mieti siis halujesi ja habasi kautta kuntasi tulevaisuutta! 

1 kommentti .

KESKUSTAN UUSI VISIO

Tiistai 28.1.2020 klo 17:37 - Matti Ahonen

On jo aika tehdä uudistusohjelma tuleville vuosikymmenille. Mission tulee myös poiketa muiden puolueiden ohjelmista sisällöltään. Keskustan tulee vaatia perusteellista uudistusta valtion tulorahoitukseen.

On kiistatonta, että hyvinvointivaltion väestö kärsii eniten robottien ja automaation määrän lisääntymisestä. Robotit eivät enää ole vain apuvälineitä, vaan itse työntekijöitä sanan varsinaisessa merkityksessä. Työn murros, joka on menneillään, tulee muuttamaan yhteiskuntarakenteita ehkä enemmän kuin teollinen vallankumous aiheutti 1850-luvulla. Työpaikkojen vähentyminen ja työn pirstaloituminen romahduttavat väestön tulotason. Työttömyys ja tulotason romahduksen seurauksena usko tulevaisuuteen ja itse yhteiskuntaan romahtaa. Demokraattinen järjestelmä asetetaan kyseenalaiseksi, jolloin vaaleilla valitut edustajat menettävät luottamuksensa äänestäjän edustajana. On vaarana sama kehitys kuin USA:ssa, jossa suuri osa keskiluokkaa joutuu tekemään kolmeakin eri työtä ansaitakseen riittävästi. Kaiken tämän lisäksi valtion saamat energiatulot vähenevät jyrkästi tulevina vuosina.

Yhteiskunnan rakenteiden menneillään olevan kehityksen vaikutuksia ei pystytä estämään eikä juuri lieventämään. Sen sijaan yhteiskunta pystyy suojautumaan taloudellisesti riittävästi. Valtion tulorahoitusta ja sen perusteita on muutettava nykyisestä tasosta. Osa kaikista tekoälyrobottien ja automaation yrityksille tai yhteisöille tuomasta liikevaihdosta siirretään valtiolle jatkuvana tulona. Tällä taataan alentuvien palkkatasojen ja työttömyys-korvausten tason alentuessa riittävä perusturva. Valtion maksukyky taataan ja yhteiskuntarauha säilytetään.

Mitä sitten yritykset ja yhteisöt hyötyvät muutoksesta. Ensinnäkin sen, että robottien ja automaation tuomien tuotteiden ja palveluiden ostajilla on rahaa käyttää niitä. Toiseksi, yrityksien ja yhteisöjen toimintaympäristö pysyy edelleen vakaana ja ennustettavana. Kolmanneksi, väestön tuloerot pysyvät kohtuullisina. Neljänneksi, liikevaihdon pienen osan siirtyessä valtiolle ei se vaikuta yrityksen tai yhteisön kannattavuuteen heikentävästi. Siirtoa ei merkitä kuluiksi vaan se hiukan pienentää kirjattavaa liikevaihtoa. Pitkällä aikavälillä toimenpide ei juuri tunnu lainkaan.

Viitteitä tämän tapaisista toimenpiteistä on silloin tällöin näkynyt ja kuulunut mediassa. Onpa joku julkisuuden henkilö uskaltanut kosketella valtion tulorahoituksen perusteiden muutosta. Asia ei kuitenkaan ole ottanut tuulta alle. On selvää, että ehdotus vaatii laajan kannatuksen toteutuakseen. Koska muut puolueet eivät uskalla tällaista ”välttämättömyyttä” ehdottaa, on Keskustan otettava se omaksi toimintavisioksi, sillä mehän emme pelkää kannatuksemme menetystä, vaan uskallamme ottaa vaikeatkin asiat esille.

 

Kommentoi kirjoitusta.

SOTEN SYNNYTYS

Keskiviikko 13.11.2019 - Matti Ahonen

On hyvä, että hallitus selvittää erillisratkaisua Uudellemaalle sote-uudistuksessa. Uudenmaan kuntajohtajien neuvotteluissa on tullut esiin ehdotus jakaa Uusimaa viiteen alueeseen jotka vastaavat perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Uudistaminen pitäisi toteuttaa kuntapohjaisesti vapaaehtoisuuteen pohjautuen.

Mielestäni on epätarkoituksen mukaista perustaa viisi sote-aluetta Uudellemaalle. Helsinki ja kolme muuta toimivat paremmin. Kerava on mielekästä yhdistää Keski-Uudenmaan kanssa, jolloin väkiluku kohoaa n. 236 000 ja Vantaa on mielekästä liittää Itä-Uusimaahan, jolloin väkiluku on n. 330 000. Alueethan edustavat itsehallinto, joita kutsutaan maakunniksi. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan sotea koskevat asiat ja toimet ovat keskiössä.

On jälleen syytä palauttaa mieliin, miksi niitä suurempia hartioita tarvitaan eli isompaa väestöpohjaa. Ensimmäinen ja tärkein syy on se, että ihmiset pääsevät lääkäriin viikossa. Toiseksi yhtä tärkeä syy, jota ei usein huomata, on se, että varat eivät riitä ihmisten hoitamiaeksi kunnolla kunnilla, vaan tarvitaan enemmän maksajia (verotuloja), jotta kaikille saadaan kunnollinen hoito.

Siksi tarvitaan veropohjaksi koko Suomen väestö ja kaikki yhteisöt. Näin ollen maakunnille/sotealueille ei voida tai tule antaa verotusoikeutta soteasioissa. Verotus on hoidettava valtion toimesta koko maata kattavasti erillisenä sote-verotuksena irti valtion muusta verotuksesta. Valtio kerää kaupungeilta, kunnilta, yhteisöiltä ja väestöltä varat, joita sotemenoihin käytetään. Valtio rahoittaa maakunta/sotealueita väestörakenteen ja sairastavuuden perusteella soten toteutukseen tarvittavat varat kuukausittain. Maakunnat/sotealueet toteuttavat sotepalvelut valtiolta saaduilla varoilla omien tarpeiden ja ennusteiden mukaan. Mikäli ennusteet eivät pidä yhtä talousarvion kanssa, keskustelee alue valtion kanssa mahdollisista toimenpiteistä. Maakuntia/sotealueita ei poikkeustilanteissa jätetä pulaan vaan valtio tulee apuun.

Asiasta on jo nyt näkyvissä erilaisia tulkintoja ja toiveita. On päivän selvää, että se alue, jonka sotemenot ovat pienemmät kuin tulot ei vapaaehtoisesti avusta alijäämäistä aluetta. Todennäköisesti itsehallintokin estää lain mukaan avustuksen. Siksi soteverotuksen tulee olla täysin valtion hoidossa eikä maakuntien/sotealueiden hoidossa. Tämä ajattelu- ja toteutusmalli koki syntyhistoriansa jo vuonna 2015 eräässä Uudenmaan piirin tilaisuudessa.

Matti Ahonen

Keskustan Mäntsälän kunnallisjärjestön hallituksen jäsen

Kommentoi kirjoitusta.

Valtuustoryhmän pj:n puhe

Torstai 12.9.2019 - Marja-Leena Mäkipää

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja yleisö!


Viime viikolla julkisuudessa käsiteltiin paljon verotietoja. Ihmetystä tuntui herättävän se, miksi jotkut vuodesta toiseen pystyvät elämään varsin prameasti köyhyysrajan alittavilla tuloillaan tai jopa kokonaan tulotta ja jotkut tuovat runsaat tulonsa Suomeen, jotkut eivät. Myös kunnanhallituksen päätös on herättänyt somessa muuttouhkauksia.

Viime viikolla Keskustan ryhmä esitti kunnanhallituksessa kuntaveron nostoa 0.25% kunnanjohtajan esitystä vastaan yleisen kiinteistöveron nostosta. Esitys voitti täpärästi Mäntsälän puolesta -ryhmän Peussan tuella ja puheenjohtajan kannalla.


No miksi teimme näin?
Kunnanjohtajan talousarvioehdotus sysää vastuun taloudesta nuorille perheille, kylien ihmisille ja yrittäjille. Heiltä leikataan ja laitetaan maksua lisää.
Kiinteistöveron korotus tässä muodossa olisi kurittanut etenkin kaikkia yrityksiä Mäntsälässä riippumatta siitä, mikä yrityksen tilanne on, voiko se siirtää maksun tuotteen hintaan tai vuokralaiselle, tai jääkö tulosta.


Miten tällaiset päätökset tukevat ja brändäävät Mäntsälää kylien kuntana ja yritysmyönteisenä kuntana?

Ensi vuonna käynnistyy mittava kiinteistöselvitys, joka tuonee lisää kiinteistöjä veron piiriin.
Silloin on luonteva paikka tarkastella veromäärää uudelleen jos on tarvetta.


Tulokehitystä saadaan, kun on käytössä leveämmät hartiat ja uskotaan niihin ratkaisuihin ja vetovoimatekijöihin, joita on vaivalla kehitetty.
Pelkillä säästötoimilla ei näin isojen tarpeiden kasaan harsiminen kunnassa kerta kaikkiaan onnistu.


Itsellenikin se vaihtoehto olisi ollut mieluinen, mutta tulee muistaa, että tämä valtuusto on jo sopinut monesta asiasta tämän puolentoista vuoden aikana, jos jo päätetyllä halutaan pyyhkiä pöytää, voi loppuvaltuustokaudesta tulla meille kaikille todella hankala.
Siispä tähän tulimme. Kuntaveroprosentin nosto tuo puolet isomman tuloksen ja on myös tasa-arvoinen, jos kerran ansaitset, pystyt maksamaan.


Laskin Ylen verosivun esimerkin avulla vuonna 2019 hyvätuloisen 37500 € vuodessa ansaitsevan henkilön maksaneen vähennysten jälkeen 6 260 € kuntaveroa Mäntsälässä.
Todellinen eli efektiivinen veroprosentti vähennysten jälkeen oli 14.43. (Veroprosentti kunnassa Mäntsälä on 20,5.) Se tarkoittaa sitä, että esim. matkavähennyksiä kertyy enemmän Mäntsälässä kuin Tuusulassa ja ansiotulot ovat pienemmät.
Vähiten olisit maksanut Kauniaisissa, 5 191 €, eniten Jämijärvellä, Teuvalla ja Reisjärvellä, 6 871 €.
.
Naapurikunnat

Kunta             vero-%        €/v         erotus
Sipoo    19,25     5878      - 382 €
Askola    20,75     6336        +76 €
Pornainen    20,5     6260          -
Hausjärvi    21,5     6565     + 305 €
Kärkölä    21,75     6642     +382 €
Orimattila    20,75     6336       +76 €
Hyvinkää    19,75     6031     - 229 €
Tuusula    19,5     5955     - 305 €
Järvenpää    19,75     6031     - 229 €
Pukkila    21,5     6565    + 305 €

Tämän 0,25 % veron korotuksen jälkeen laskin sen maksavan esimerkkihenkilölle 76.34 €. Pienimmistä ansio- ja eläketuloista ei kuntaveroa mene ollenkaan.

Keskustan ryhmä haluaa kantaa vastuuta taloudesta. Lähivuosina on tulossa lisää talouden paineita, pelkät säästöt eivät tule riittämään kattamaan sitä kaikkea hyvää Apottia, Hsl, uimahallia, Enhroosia, Amandaa.

Kuinka moni ryhmä haluaa nostaa vaalivuonna veroprosenttia? Perustelu Keski-Uudenmaan kuntien veroprosenteilla on erittäin mediaseksikästä. Mutta kuntien tilanteet ovat niin erilaiset, ettei voida tällä tavalla tasapäistää. Onhan sitä elämää Keski-Uudenmaan ulkopuolella ja 20.75 veroprosentilla esimerkiksi Lahti, Orimattila ja Hollola.


Eikä Keskustan ryhmä usko, että noin 300 € on se syy miksi henkilö hakeutuu asumaan Järvenpäähän tai Tuusulaan Mäntsälän sijaan.


Keskustan ryhmä haluaa kuntaa pidettävän palvelujaan kehittävänä ja talouttaan hoitavana, muttei päätöksissään poukkoilevana kurjistajana.


Marja-Leena Mäkipää
Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta.

VÄÄRIN YMMÄRRETTY POLITIIKKA

Torstai 27.6.2019 klo 22:03 - Matti Ahonen

Kataisen, Stubbin ja Rinteen hallituskautena Euroopassa vallitsi noususuhdanne, mutta hallitus pilasi Suomen mahdollisuudet päästä mukaan talouskehityksen virtaan. Suomessa työttömiä tuli yli 100 000 entisten lisäksi ja valtionvelka kasvoi niin, että kestävyysvaje oli kauden lopussa 11 miljardia. Samaan aikaan tehdyt palkkaratkaisut edesauttoivat viennin kilpailukyvyn rapautumista.

Tilannenäkemyksissä ei saavutettu yksimielisyyttä, joten tavoitteet puuttuivat tai ne olivat täysin epärealistiset, samoin kuin valitut tai valitsematta jääneet keinot. Toteutettu hallituspolitiikka oli epäjohdonmukaista ja ristiriitaista. Leimallista oli johtajuuden täydellinen puuttuminen ja henkilökemioiden yhteensopimattomuus.

Keskusta muodosti hallituksen perussuomalaisten ja kokoomuksen kanssa. Heti alkuun sovittiin yhteisestä tilannekuvasta ja päätettiin niistä avainasioista, jotka on toteutettava. Sipilän johdolla määriteltiin toimenpiteet, aikataulut sekä vastuualueet Suomen kuntoon-saattamiseksi.

Noin kuukausi ennen hallituskauden päättymistä pääministeri Sipilä jätti hallituksensa eronpyynnön, koska sote-uudistusta ei saatu maaliin. Monet ennakkoon sovitut asiat sen sijaan saatiin: viennin kilpailuky parantui ja velan kasvu saatii hallintaan niin, että velkaantuminen taittui. Uusia työpaikkoja luotiin 140 000 ja työllisyysaste pystyttiin nostamaan          72 prosenttiin. Keskisuuria ja pienempiä uudistuksia pantiin toimeen yli sata. Pääministeri Sipilän hallitus siis toteutti lupauksensa Suomen kuntoon laittamisesta 80-prosenttisesti.

Valtion talouden näkökulmasta toimenpiteet ja harjoitettu politiikka olivat ehdottomasti oikeita. Saavutus on niin hyvä, että on vaikea löytää minkään aiempien hallitusten saavutuksista vastaavaa.

Pääministeri Sipilä ja muut hallituksen jäsenet ansaitsevat paljon suuremmat kiitokset. Historia tulee huomioimaan Sipilän hallituksen ainutlaatuisen tehokkuuden vaikeissa olosuhteissa tehdystä työstä.

Kansa kävi äänestämässä. Keskustan äänimäärä laski 7 prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista. Toki 93 prosenttia tuki harjoitettua politiikkaa ja Suomen kuntoon saattamista.Vanha sanonta pätee: poliitikot kyllä tietävät mitä pitää tehdä, mutta eivät tiedä, miten tulisivat uudestaan valituiksi. Jo hallituskauden puolivälin jälkeen oli nähtävissä ne syyt, jotka johtivat vaalitappioon. Suurin julkinen tekijä oli median muokkaama kuva Sipilästä, hallituksen toimenpiteiden ja saavutusten vähättely ja faktojen tahallinen vääristäminen. Kuva joka luotiin, sumensi hallituksen toimia ja aikaansaannoksia. Ilmiötä toistettiin systemaattisesti kolmen viimeisen vuoden aikana.

Mediaa sanotaan vallan vahtikoiraksi. Nyt se räksytti koko ajan huomioimatta positiivisia asioita. Tottakai median tulee vahtia valtaa, mutta ei sen pidä systemaattisesti olla pahansuopa. On käsittämätöntä, ettei mikään taho valvo mediassa sitä, miten totuudenmukaista vaikutelmaa kohteestaan se luo.

Oppositiolle median luoma vaikutelma oli taivaan lahja. Vääristelty todellisuus upposi osaan äänestäjistä kuin suorastaan tilauksena. Media ja oppositio tarttuivat hanakasti ”hienostorouva Bernerin” ja ”ökyrikkaan Sipilän” toimiin ja mahdollisuuksiin ilmapiirin synnyttämisessä.

Emme unohda keskustan omia virheitä, koska niitäkin oli. Suuri virhe oli tiedottaminen, joka lähti aina valtiontalouden näkökulmasta, ja niihin sisältyvä negatiivinen tunnelataus jätettiin käsittelemättä. Myös vaaliohjelma korosti valtiontalouden näkökulmaa.

Puolustukseksi voidaan ilman muuta todeta, että hallituksen saavutukset tavallaan sokaisivat näkemästä, mitä media ja oppositio olivat saaneet aikaan äänestäjissä kentällä. Hallituksen saavutukset eivät tavallaan antaneet Sipilälle oikeutta muuttaa tiedottamisen linjaa tai valittua vaaliohjelmaa.

Vaikka kentältä ahkerasti viestitettiin ja itse Sipilällekin tuotiin julki se, että tulevien vaalien teemat on oltava tulevissa vaaleissa pienen ihmisen arkisista teemoista eikä saavutettujen tekojen painotuksia. Vastaisuudessa on paremmin pystyttävä ottamaan kentän ääni huomioon hallitusaikana. Kävi niinkuin Winston Churchillille, joka johti Englannin voittoon sodassa mutta hävisi ensimmäiset rauhanaikaiset vaalit, eikä näin saanut kiitosta kansalta, joka oli kyllästynyt ja väsynyt uhrauksiin, joita se oli sodan aikana joutunut tekemään.

Keskustan onneksi ”jouduttiin väkisin” Rinteen hallitukseen ja saatiin läpi kaikki kynnysasiat, jotka keskustalle ovat tärkeitä.

Toivotan uuden hallituksen keskustalaisjäsenille menestystä ja onnea työssään ja varokaa mediaa!

Erityisen kiitoksen annan Sipilälle. Suomesta ei löydy montakaan samantasoista muutosjohtajaa.

Esimerkkisi näyttää kuinka johdetaan joukkoja edestä.

Kiitollisuudella,

Matti Ahonen

Suomen Keskusta r.p. jäsen

Mäntsälän kunnallisjärjestön hallituksen jäsen

KeskustanKeski-Mäntsälän paikallisyhdistyksen varapuheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta.

SIVISTYSTÄ KOKO SUOMEEN

Sunnuntai 31.3.2019 klo 17:40 - Matti Ahonen

Luottamus on Suomen hyvinvoinnin ja menestyksen vahva perusta. Toivo, tulevaisuuden usko ja yhteistyö ovat luottamuksen yhteiskunnassa vahvempia kuin pelko, epäluulo ja vastakkain asettelu.

Sivistys on jatkuvaa oppimista ja itsensä kehittämistä. Pidetään huolta, että kaikilla on siihen mahdollisuus varallisuudesta riippumatta. Tavoitelkaamme sivistykseen ja elinikäiseen oppimiseen nojaavaa yhteiskuntaa, jossa suomalaisuus on sovinnon hakemista. Valta politiikassa ja työmarkkinoilla on suurin vastuu yhteiskunnan kehityksestä. Eduskunnassa on puolustettava etenkin heitä, joiden ääni uhkaa hukkua vahvempien äänten alle.

Suomen pitää olla maa, jossa ihmiset puhuvat toisille kauniisti. Meidän on uudistuttava ja uudistettava jatkuvasti. Jo yksin ilmaston muutoksen torjuminen vaatii ripeitä toimia. Suomen pitää olla yhteiskunta, johon kannattaa perustaa perhe ja jossa on turvallista asua ja vanheta. Koko Suomen alueet erilaistuvat, mutta ne eivät saa eriarvoistua. Kaikkialla Suomessa on voitava asua niin halutessaan, tehdä työtä ja yrittää. Ihmisten peruspalvelut ja turvallisuus pitää taata asuinpaikasta riippumatta.

Suomen pitää olla aina maa, jossa luonto, yhteiskunta ja talous jätetään paremmassa kunnossa jälkipolville. Edellä halusin kuvata Keskustan eräitä Suomen Arvoisia Tekoja, jotka ovat yleviä, mutta eivät poista meiltä velvollisuutta pyrkiä toteuttamaan niitä.

1 kommentti .

AHNEUS JA MORAALITTOMUUS VOITON TAVOITTELUSSA

Maanantai 4.3.2019 klo 19:30 - Antton Hägglund

On todella vaikeata aloittaa tämän kirjoittaminen! Olen kysynyt itseltäni moneen kertaan, voiko olla todellista kaikki uutisointi, jota on viime päivinä tullut päivittäin erityisesti ikäihmisten hoitoon ja hoivaan liittyen! Taustalla ovat räikeät laiminlyönnit erityisesti suurten yksityisten yritysten, Esperin ja Attendon hallinnoimissa yrityksissä. Toimintoja on jouduttu keskeyttämään ja tuottajavastuut tullaan monilta osin poliisin toimesta tutkimaan.

Hoitotyön ammattilaisen silmin

Pitkän päivätyön hoitotyön moninaisissa tehtävissä sairaanhoitajana ja kunnallisena poliittisena päättäjänä tehneenä kyllä puistattaa ja hävettää kaikkien niiden hyvän hoitotyön ammattilaisten puolesta, jotka pyyteettömästi korkean moraalin ja hoitotyön eettisten arvojen voimalla työtänsä jaksavat tehdä. Sitä työtä ei muuten jaksaisikaan. Kyse on aina ihmisen aidosta kohtaamisesta ja monesti toisen omalla yksityisyyden alueella auttamisesta, kun ihminen ei itse siihen pysty. Kohtaamisen eettiset arvot tulee ymmärtää ja sisäistää. Toisen aito kohtaaminen hoitoyössä on sama kuin saada lupa aitoon auttamiseen. Ei tekniseen tekemiseen.

Ajatus myös siitä puistattaa, että jos nyt eivät olisi paljastuneet nuo laiminlyönnit hoivakodeissa, niin miten toiminnat olisivat jatkuneet? Miten voivat olla mahdollisia nuo esille tulleet hoitajamitoitukset ja niissä osin ammattitaidottomien työntekijöiden palkkaaminen ja vastuiden antaminen mm. lääkkeiden jakamiseen vielä opiskeluvaiheessa olevalle lähihoitajalle, kuten on uutisoitu. Tässä on vain yksi monista räikeistä epäkohdista.

Sopimukset ja vastuut

On hyvä todeta, että jollakin on aina vastuu ja vastuun aina joku ottaa kantaakseen. Nyt on näyttämöille talutettu hoivayhtiöiden toimitusjohtajat. No, hehän ovat tavallaan yhtiöiden kasvot ulospäin! He kuitenkin panevat täytäntöön yhtiön hallituksen tekemät päätökset siitä, kuinka näissäkin tapauksissa kuntien kanssa tehtyihin sopimuksiin vastataan. Jos olen oikein ymmärtänyt, Esperi Caresta on 95 % brittiläisessä omistuksessa. On uutisoitu myös, että yhtiö ei maksa veroja liiketoiminnoistaan Suomeen! Puhuttaa myös se, että omassa eduskunnassamme lain laatijoilla on oltava käsitys siitä, kuinka kansallisia varojamme käytetään. Eduskunnassa istuu monesta kunnasta päättäjiä, jotka ovat osaltaan tietoisia kilpailutuksista näillekin mainituille yrityksille. Mainitut yritykset ovat ostaneet lukuisia pieniä yksityisiä hoiva-alan yrityksiä ympäri maata, joita nyt hallinnoivat! Kysymys on siis sopimuksen teosta palvelun tuottajan kanssa ja vastuu siitä.

Tilaaja-tuottaja mallinnusta

Palveluiden tilaajat kunnissa tai kuntayhtymissä joutuvat kilpailutettaessa hinta-laatu asetelmaan tasapainoilemaan. Kun rahaa on niukasti, on houkutus mennä talous edellä. Laatukriteerit ovat jääneet löyhään pohdintaan. Toinen puoli on se, miten palvelun tuottajat ovat luvanneet vastata palveluille asetettuihin laatu-/hintakriteereihin. Sopimukset syntyvät, kun palveluiden tilaajien asettamat kriteerit palveluille täyttyvät. Mielestäni noissa lauseissa piilee koko asian ydin. Vastuu kriteerien laadinnassa ja tietoisuus siitä, mitä tietyillä kriteereillä saadaan. Toisaalta valvonnan tehokas puuttuminen siitä, miten palvelun tuottajaa/järjestäjää on valvottu. Näissä esille tulleissa tapauksissa, ei mitenkään!

Jälkiviisautta

Todellinen hiekkalaatikkoleikki on sitten käyty eduskunnassa, kun jälkiviisaina jokainen poliittinen ryhmittymä nyt vaalihumussaan kokee oman hoivan tietämyksensä paremmaksi kuin naapurin. Suurella osalla edustajista ei ole minkään valtakunnan tietämistä koko terveydenhuollon toiminnoista kuin paperilla!

Olen erityisen huolissani ikäihmisten hoidosta ja hoivasta tulevina aikoina! Nyt kaikki käsi sydämelle - yhtälö hyvän hoivan toteutukseen on olemassa, jos tahtotilaa vaan löytyy! Pidetään lähimmäisistämme huolta!

Antton Hägglund

Kunnanvaltuutettu, Mäntsälä

SoTe-lautakunnan puheenjohtaja / Keusoten valtuutettu

Kommentoi kirjoitusta.

ILMASTO EI ODOTA

Perjantai 22.2.2019 klo 18:33

Vuodesta 1850 voidaan laskea teollisen vallankumouksen alkaneen ja sen myötä ilman ja maapallon saastuminen. Sanotaan, että sen aikaisista ja jälkeen tulleista sukupolvista on meidät tunnustettava aiheuttajiksi. Maat ovat vasta nyt alkaneet suhtautua vakavasti ilmaston lämpenemiseen. Toki vieläkin löytyy maita, jotka eivät myönnä tosiasioita tai etsivät tekosyitä ongelman sivuuttamiseen. Onpa jopa Venäjällä väitetty, että uusi jääkausi on tulossa. Auringon aktiivisuus vähenee ja synnyttää uuden jääkauden.

Sitä odotellessa on kuitenkin pysäytettävä ilmaston lämpeneminen tai ainakin pysytettävä se 1,5 asteessa. Onneksi Suomessa ollaan päämäärästä ja osa-tavotteista jokseenkin yksimielisiä. Keinoista puolueilla on erilaisia painotuksia.

Me Keskustassa olemme asettaneet selkeät tavoitteet: Suomi lopettaa kivihiilen energiakäytön 2029 mennessä ja saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2045 mennessä. Onneksi keinoja löytyy laajalti eri sektoreilta. Hiilinielua tullaan kasvattamaan runsaasti esim. kestävällä metsänhoidolla ja hyödyntämällä viljelystä poistetut pellot, jotka aiempaa enemmän sitovat itseensä ilmastolle haitallisia aineita. Kotimaista energiaa ja biotaloutta tullaan kehittämään aktiivisesti ja ottamaan käyttöön. Ei myöskään saa unohtaa kehittyvää ja uusiutuvaa puhdasta teknologiaa. Jos mitkään niin nämä ovat Suomen Arvoisia Tekoja.

Moni vanhempi on huolissaan lapsistaan ja lapsenlapsistaan, minkälaisessa maailmassa he joutuvat elämään. Huoli on todella aiheellinen ja minusta se velvoittaa meitä vanhempia muuttamaan omia asenteitamme nykyiseen elämänmenoon. Ajatteleva nuorisomme on jo meitä edellä tässä asiassa. Mitäkö voimme tehdä? Jokainen meistä voi kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan muuttaa toimintatapojaan, esimerkiksi lajitellaan jätteet paremmin, syödään vähemmän punaista lihaa, edistetään kiertotaloutta, liikutaan enemmän kävellen tai pyörällä, matkustetaan ratikalla tai junalla,siirrytään vähempipäästöiseen autoon tai maalämmitteiseen kiinteistöön. Kun seitsemän miljardia ihmistä hieman muuttaa tapojaan, syntyy kyllä tulosta.

Matti Ahonen

Mlän Kunnallisjärjestön johtokunnan jäsen

Keski-Mlän paikallisyhdistyksen varapuheenjohtaja

Ikäihmisten neuvoston jäsen

Mäntsälän Liikenneturvallisuusryhmän jäsen

Kommentoi kirjoitusta.

Parantakaamme lasten elinmahdollisuuksia

Perjantai 25.1.2019 klo 17:43 - Matti Ahonen

Perhepolitiikka olisi uusittava täysin, jotta tavoite on mahdollista toteuttaa. Moni pariskunta ihmettelee kuinka voi perustaa perheen ja kasvattaa jälkipolvea epävarmassa ansio-tilanteessa. Siksi yhä tärkeämpää on saada lisää työpaikkoja, jotta perheillä ja uusperheillä on paremmat taloudelliset olosuhteet. Myös pätkätöitä tekevien ja pienyrittäjien toimeentulo on turvattava.

Neuvolapalvelut koetaan perinteisesti hyviksi ja tärkeiksi. Valitettavasti joskus ne koetaan hajanaisiksi. Sote-uudistus on tässäkin asiassa erittäin tärkeä perheille. Varsinkin perheiden mahdollinen tarve tukeen voidaan varmentaa ja yhtenäistää. Keskusta esittää tähän matalan kynnyksen tukeen tänä vuonna lisärahaa, kuten kotiapuun. Perheiden on tärkeätä tiedostaa, että sekä SDP että Kokoomus näyttävät romuttavan lasten kotihoidontuen tavalla tai toisella. On tärkeätä tukea Keskustan ajatusta turvata vanhemmille aito valinnan-mahdollisuus lastenhoidossa tällä vaalikaudella. Valintamahdollisuuden olennaisena osana ovat perhevapaat ja hoitovastuun jakautuminen vanhempien toiveiden mukaan. Vastakkain ei voi asettaa koti- ja päivähoitoa niiden tärkeyden takia.

Vakava ongelma on lapsiperheiden köyhyys, joka koskettaa yli 100 000 lasta Suomessa. Tämä on häpeällistä! Siksi on tarpeellista, että pienet äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivä-rahat tänä vuonna nousevat 80 e kuussa, harkinnanvaraisella lisätuella. Jokaisella lapsella on oltava oikeus ja mahdollisuus harrastaa ja opiskella niin pitkälle, kuin omat kyvyt kantavat. Tähän ei vanhempien varallisuus tai kotipaikka saa olla esteenä.

Eräs parannus, jota Keskusta ajaa, on perinteinen lastenkoulu, jossa esiopetuksesta ja peruskoulun kahdesta ensimmäisestä vuosiluokasta tehdään kokonaisuus. On myös harkittava lapsilisien sitomista indeksiin ja olla huomioimatta lapsilisiä toimentulotukea haettaessa.

Viime vaalikaudella Keskusta lupasi panna Suomen kuntoon. Tällä vaalikaudella varmistamme, että tulevaisuus on lapsissamme.

Kommentoi kirjoitusta.

Puoluevaltuuston kokous oli menestys

Lauantai 8.12.2018 klo 5:52 - Matti Ahonen

Puoluevaltuutettujen kokous oli menestys tulevien eduskuntavaalien kampanjoinnin aloitukseen. Esillä olivat keskustalle elintärkeät asiat kuten ilmastonmuutos, lapsiperheiden aseman parannus, perusturvan aikaansaaminen, sosiaaliturva osaksi pientuloisille perheille ja 1000 uuden opettajan kouluttaminen.

Vihdoinkin selkeää tekstiä elintärkeistä asioista, jotka selvästi osoittavat sen todeksi, että tulevaisuus on Keskustassa. On mahtavaa, että Keskusta selvästi ilmotti, mitä aikoo jatkossa toteuttaa, ei vain omille äänestäjille, vaan myös kilpailijoilleen.

Sipilä nousi aikoinaan eduskuntaan tarkoituksenaan muuttaa poliittista kulttuuria eduskunnassa. Ainakin hallituksen työskentely on täysin muuttunut Sipilän aikana. Hallituksen aikaansaannokset ovat varmasti ainakin osaksi uuden johtamismallin ansiota. Turussa nähtiin toisenlainen Sipilä, jolla on myös kyky tarvittaessa esiintyä voimakkaasti niin omille kuin muillekin.

Huolimatta tämänhetkisestä kannatuksesta Keskusta ei jää ”tuleen makaamaan”, vaan haastaaSDP:n ja vapaavuorelaisen politiikan sekä epärealistiset puolueiden ehdotukset omalla ohjelmallaan. Kun aika ja ympäristö on suotuisa, palaa Keskustan sovinnollinen asioiden käsittely sille kuuluvalle paikalle.

Kommentoi kirjoitusta.

TEKOÄLYROBOTTIEN AIKAANSAANNOKSET

Tiistai 25.9.2018 klo 20:08 - Matti Ahonen

On selvää, että keskiluokka kärsii eniten robottien määrän lisääntymisestä. Robotit eivät enää ole apuvälineitä, vaan itse työntekijöitä sanan varsinaisessa merkityksessä. Vasta hiljattain arvioitiin aivan väärin sitä nopeutta, joilla tekoälyrobotit vievät meidän työpaikat. Tämä kehitys synnyttää pienen osan uusia työtehtäviä huoltoon, asennukseen, suunnitteluun ja sovellutukseen. Mutta ne tehtävät tulevat aivan toisille ammateille, jotka on koulutettu erikoistehtäviin mittavalla perusoppi- ja ammattioppimäärällä.

Mitkä nykyisistä ammateista nopeimmin menettävät työpaikkansa. Lipunmyyjät ovat ehkä paras esimerkki kassojen kanssa, koska he tulevat heti perässä. Liput ostetaan automaatista tai netistä. Elintarvikkeet nostetaan kaapista suoraan ostoskärryyn ja maksu velotetaan saman tien tililtämme. Amerikassa on jo tällaisia yrityksiä, jotka toimivat täysin ilman henkilökuntaa automaattisesti. Seuraavat suuret ammattiryhmät ovat palvelualalla.Toimistotyöntekijät ja ns. valkokaulusammatit, varastotyöntekijät ja logistiikka kokonaisuudessaan tulevat mullistumaan täysin. Liikenteessä ajoneuvojen kuljetus siirtyy muutamassa vuodessa roboteille. Sääliksi käy lastenlapsiamme, sillä he eivät enää saa ajaa autoa kuin korkeintaan museoautoja museoradalla.

Mitä sitten tilalle, on erittäin iso kysymys. Koulutusta joudutaan lisäämään runsaasti, jolloin on mahdollisuus hankkia uusi ammatti tai ainakin uusia taitojaan, mikä auttaa sopeutumaan meneillään olevaan muutokseen. Töiden luonne ja kestävyys tulee muuttumaan enemmän projektitehtäviksi ja lyhytaikaisiksi pätkätöiksi. Näin tulovirrat muodostuvat monesta eri osatehtävästä. Tällä hetkellä ammattiyhdistysliike ja oppositio vastustavat kiivaasti meneillään olevaa muutosta. On aivan selvää, etteivät ne tajua tai ymmärrä, mitä todella on tapahtumassa teknologian muutokselle tällä hetkellä. Vastustus hankaloittaa niitä ihmisiä, jotka joutuvat tai jo ovat työttömiä uusien työpaikkojen löytämisessä. Ammattiliitot tekevät itselleen ison karhunpalveluksen. Sen sijaan niiden pitäisi tässä tilanteessa ryhtyä aktiivisesti luomaan ja etsimään työnantajien kanssa uusia keinoja mahdollisten tulevien haittojen lieventämiseksi.

Mitä tulee oppositioon, he hyvin tietävät mitä on edessä. Kohta vaalit lähestyvät ja äänestäjille luodaan tahallaan sellainen kuva, että muutosta pystytään estämään ja palaamaan vanhaan järjestelmään niinkuin mitään ei olisi tapahtumassa. Toivottavasti äänestäjät ovat hereillä.

On lyhytnäköistä ja vastuutonta jättää huomioimatta meneillään olevan muutoksen todellisia vaikutuksia yhteiskunnalle ja sen asukkaille. Meillä on hyvä vertailukohta 1800-luvun alunteollisen vallankumouksen seurauksien vaikutuksista väestöön. Silloin muutos aiheutti laajasti työttömyyttä, nälänhätää ja sairautta, koska teollisen vallankumouksen hedelmät menivät pääsääntöisesti omistajien taskuun. Uuden teollisuuden tuomaa varallisuuden kasvua alettiin siirtää vasta 40 vuoden kuluttua, jolloin väestön elintasossa alkoi hiljainen paraneva kehitys.

Tällä hetkellä elämme jälleen valtavan taloudellisen ja teollisen muutoksen alkuvaihetta. Meidän on painostettava siis äänestämällä, että päättäjät luovat ja varmistavat, että tekoälyn automaation ja robottien tuomaa todellista hyötyä tulostetaan merkittävällä osuudella valtiolle suoraan. Yksityinen taloussektori on velvollinen edistämään ja suostumaan ko. tulonsiirtoon valtiolle jo siitäkin syystä, että ovat jo vuosia nauttineet automaation tuomista hedelmistä ilman vastiketta. Valtio ja kunnat ovat joutuneet kantamaan suuret seuraukset, joita irtisanomisista on seurannut. Samoin yksityinen sektori on estoitta nauttinut ja hyödyttänyt toimintaansa yhteiskunnan perustutkimuksen hedelmillä.

Tällä estetään 1800-luvun virheiden toistuminen, joita silloinen väestö joutui kokemaan. Suomen valtio pystyy kouluttamaan ja turvaamaan toimeentulon muuttuvassa tilanteessa, kunhan sillä on riittävästi varoja ja valtion tulopohja on tarpeeksi vankka. Näin vaalien lähestyessä toivon todella keskustelun rehellisesti koskevan äänestäjien tulevia ongelmia ja mahdollisuuksia. Jos nämä asiat haudataan vanhanaikaisiin vaalilupauksiin, niin meidän poliitikkomme tahallaan johtavat äänestäjiä harhaan. Luoja meitä siitä varjelkoon!

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »