Tasapainotusohjelma on kova haaste valtuustolle

Sunnuntai 2.10.2016 klo 9:24 - Tapio Havula

(Blogikirjoitus julkaistu Mäntsälän Uutisissa 24.9.2016)

Valtuustolla on työntäyteinen syksy. Kuntastrategiaa valmistellaan ja sote-lakiehdotuksista annetaan lausuntoja. Pääkaupunkiseudun kuntien sote-ratkaisut odottavat maan hallituksen linjauksia mahdollisista toteutusvaihtoehdoista. Uudenmaan maakunta poikkeaa suuren asukasmäärän (1,6 milj.) vuoksi muista Suomen maakunnista ja vaatii siksi erilaisia sote-ratkaisumalleja.

Keski-Uudenmaan kunnat Mäntsälä mukaan lukien ovat markkinoineet omaa Hyvinkään sairaanhoitoalueeseen tukeutuvaa sote-tuotantoaluetta, mikä vastaisi tämän alueen sotepalvelujen tuottamisesta. Aika näyttää, miten ehdotukseemme suhtaudutaan.

Kunnan tulevan vuoden talousarviokäsittely sähköistää aina ilmapiirin. Valtuustolle on juuri esitelty kunnan tilaama tasapainotusohjelma tuleville vuosille. Käyttötalouden puolella menojen karsiminen alle kahteen prosenttiin on kova haaste tämmöisessä kasvukunnassa.

Valtuusto edellytti lautakunnilta erittäin tiukkaa yhden prosentin linjaa menojen kasvulle tulevan vuoden talousarvioon. Uskon kuitenkin, että me kaikki ymmärrämme, että vain veroja korottamalla tai velanottoa lisäämälllä ajaudumme nopeasti ylivelkaantuneeksi kriisikunnaksi ja jätämme laskun maksamisen tuleville sukupolville, minkä haluamme välttää. Tulevaisuuden kunnan 8,2 kuntaveroprosentilla (nyk. 20,50) on vaikea selviytyä suuresta velkataakasta.

Meidän investoinnit ovat kantokykyymme nähden liian isot. Vuosina 2017-2018 investoinnit ovat noin 60 miljoonaa euroa. Rakennamme näinä vuosina neljää koulua. Riihenmäen, Ehnroosin, Sälinkään ja Hyökännummen koulujen rakentamiset ajoittuvat näille vuosille. Nämä investoinnit valtuusto on päättänyt, koska ne ovat välttämättömiä muun muassa koulujen sisäilmaongelmien vuoksi ja ne ovat sisältyneet pitkän tähtäimen kouluinvestoinneiksi jo vuosia.

Näiden investointien jälkeen toivoisi, että voisimme välttyä kouluinvestoinneilta muutaman vuoden ja vetää vähän henkeä kunnan investoinneissa selvästi matalammalla tasolla kuin nyt. Investointien toteuttamisessa on etsittävä vaihtoehtoisia ratkaisuja, ettei investointien taso pääse karkaamaan.

Tapio Havula

kunnanhallituksen pj., Keskusta

Kommentoi kirjoitusta.

Keskustan valtuustoryhmän kanta kuntaliitosselvityksessä jatkamisesta (valtuuston kokous 28.9.2015)

Tiistai 29.9.2015 klo 22:15

Kunnanvaltuuston kokous 28.9.2015: Keskustan valtuustoryhmän kanta kuntaliitosselvityksessä jatkamisesta

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja lehteriväki!

Pitkään valmisteltu kuntaliitosasia on loppusuoralla. Nyt on mahdollisuus sanoa siitä mielipiteensä. Asia on ollut täällä käsittelyssä satojen tuntien ajan. Olemme varmaan siitä kuulleet enemmän kuin mistään muusta koskaan. Hyvä, niin pitää ollakin, asia on mittava ja tärkeä. Varovaisen arvion mukaan valmisteluun kului 500 000 euroa ja virkamiehiltämme runsaasti työaikaa. Pakkolait ja asetukset eivät saa kiitosta. Tämäkin oli pakkoasetus. Meidän oli selvitettävä vuonna 2013 tulleen määräaikaisen kuntarakennelain mukaisesti yhdistymistä ja metropolihallinto pelotti myös meitä, selvityssuunnastakin käytiin keskustelua. Keskustan ehdottama vaihtoehtoinen selvittelysuunta ei saanut kannatusta. Tällä tavoin lähti käyntiin 8-kuntaselvitys. Me teimme selvityksen todella pitkän kaavan kautta ja kunnianhimoisesti. Ei voi moittia. Alkuun talouslukuja tulkitessa meille kerrottiin, kuinka huonosti meidän käy, jos ei liitosta tapahdu. Veroäyriennuste oli uudessa kunnassa ruusuinen. Nyt kun katsotaan kokousliitteen lukuja, ei liitos juuri auvoa tuo ja veroäyri nousee liitoskunnassakin todella nopeasti. Kiinteistöverot ovat meillä jo valmiiksi korkeat, siinä kipupiste varmaan tulee muilla ensin vastaan kuin meillä. Esittelyissä se on kerrottukin, suurista alkuinvestoinneista johtuen kestäisi oman aikansa ennen kuin tämä sampo alkaisi tuottaa.

Hallinnon purku liitoksessa on aloitettu luottamushenkilöistä. Nyt voimassa oleva viiden vuoden irtisanomisaika turvaa henkilöstön aseman. Liitosta on perusteltu lähidemokratian lisääntymisellä. Se on asia, jota on erittäin vaikea uskoa, kun nykyinen kunnanhallitus vaihtuu 9 jäsentä ja 3 valtuuston puheenjohtajaa vaihtuu 17. Ensimmäisellä kerralla kaksi Mäntsälästä. Onko toisella valtuustokaudella ketään, silloin ei enää rajata entisten kuntarajojen mukaan.

Valtuuston jäseniä valmiissa liitoksessa 67, nyt 43, varovainen arvio viisi kunnastamme. Uudessa kaupungissa lähilautakuntia on kolme, jokaisessa jäseniä viisitoista. Nyt meillä on perus-, maankäyttö-, sivistys-, tekninen- ja tarkastuslautakunta, kaikissa jäseniä yhteensä äkkiä laskien 45. Lisäksi meillä on vielä kuntayhtiöt: sähkö, vesi ja vuokra-asunnot. Ehdotelmassa ei ole omaa lähilautakuntaa Pornaisissa eikä Järvenpäässä, joten heitä varmaan istuu Mäntsälän lähilautakunnassa suurin osa. Vaikea uskoa miten vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät, jos jokainen kuntalainen on nykyisin tuntenut useita valtuutettuja ja edustajia, olisi uudessa kaupungin hallinnossa edustajia Mäntsälästä enää kymmenkunta.

Kuntien omistamia yhtiöitä on muillakin kuin meillä, mutta sinne ne vilahtaisivat samassa kaupassa kaikki.

Miten kävisi sille elinkeinotoimen ketteryydelle, mistä olimme ylpeitä? Saisimmeko vielä tänne sijoittumaan yrityksiä, joissa olisi uusia työpaikkoja? Kaavoitettaisiinko tänne yritystontteja mitä kyliin saisi rakentaa? Rakennettaisiinko tänne uusia vuokrataloja asukkaille?

Paljon on asioita, joista haluamme itse päättää.

Aika ajoi liitoksen ohi. Sote-uudistus tuo Keski-Uudenmaan kuvioon niin suuren muutoksen. Yli puolet kuntamme budjetista on kulunut sote-menoihin. Jos niin suuren palasen osuus siirtyy kunnalta pois, tulee se vaikuttamaan jäljellä olevaankin. Sote-muutoksen tarpeesta on poliittinen yksimielisyys, että se viedään maaliin. Meidän  oma liitoksemme on murtunut pala palalta. Irtautuneita on enemmän kuin jäljellä olevia. Jäljellä on enää Järvenpää, Pornainen ja Mäntsälä. Se ei vastaa samaa liitosta, mihin lähdettiin, ja Keskustan valtuustoryhmä  haluaa irtautua liitosselvityksestä edellä mainituista syistä välittömästi.

Keskusta on käsitellyt asiaa kunnallisjärjestön kokouksissaan ja tuonut oman kantansa Mäntsälän itsenäisenä pysymisestä avoimesti esille myös kuntavaaleissa ja järjesti asiasta kuntalaiskyselyn Mäntsälän messuilla jo 2013. Tulos oli jo silloin murskavoitto itsenäisyyden puolesta. Me emme aliarvio kuntalaisten näkemystä asiasta. Sen sijaan netti- ja kirjekyselyt eivät mielestämme edes täytä sitä luotettavuutta, jota me kansalaiskuulemiselta odotamme. Muistissa on edelleen kuntavaalikokeilu Uudellamaalla, jossa katosi ääniä ja se jouduttiin suorittamaan uudelleen. Kansanäänestyksen järjestäminen maksaisi erillisenä äänestyksenä 300 000 €. Se on melko suuri summa ja iso lovi budjettiin.

Kunnanhallituksen kokouksessa ja valtuuston kyselytunnilla virisi keskustelu kuntamme jatkosta, jos jatkamme itsenäisinä.

Keskustan valtuustoryhmä haluaa kuntamme jatkavan yhteistyötä alueemme kuntien kanssa. Olemme olleet siinä hyviä ja ehkä nyt voisimme olla taas myös rohkeasti aloitteellisia. Eikä tarvitse valita vain yhtä kumppania, vaan asiakohtaisesti. Hyvä esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä on sopimus yläastelaisten koulunkäynnistä Tuusulassa. Tästä on hyvä jatkaa. Kumppanit ovat tulleet tutuiksi aiemmissa neuvotteluissa.

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Marja-Leena Mäkipää

Kommentoi kirjoitusta.

ISOMPI PAREMPI?

Maanantai 10.2.2014 klo 12:47 - Kalevi Ylisirniö

 

Aina vain uskomattomampia tietoja kuntauudistushankkeesta. Nyt puuhataan edelleen tätä kahdeksan keski-uusimaalaisen kunnan liitosta. Ensin sanotaan, että nyt toimitaan asiakaslähtöisesti. Luvataan kuntalaisille maat ja taivaat. Kerrotaan, että oikeastaan keskisen Uudenmaan kunnat ovat kustannustehokkaita ja todellinen kultapossukerho. Sitten sanotaan, että uudessa uljaassa kunnassa tultaisiin lähivuosina rakentamaan kouluja peräti 630 miljoonalla eurolla. MUTTA? Vähästä yritetään  nyhjäistä. Mistäs muualta se otettaisiin kuin palveluista. Mäntsälässä se tarkoittaisi sitä, että tänne jäisi tasan kolme, siis kolme koulua. Koulut keskitettäisiin. Mihin se johtaisi? Silloin lahdattaisiin hiljakkoin isolla rahalla rustatut Koillis-Mäntsälän koulu ja Nummisten koulu. Haja-asutusalueelle ei jäisi ainoatakaan koulua. Lukio teurastettaisiin ja opiskelijat siirrettäisiin Järvenpään liukuhihnatyyppiseen jättilukioon, jota myös lukiotehtaaksi kutsutaan.. Toinen yläaste pantaisiin matalaksi.

Että kiinteistökustannuksissa säästettäisiin. Oliskohan se samanlaista säästämistä kuin Ehnroosin koulun remontti?  Ensin tehtiin kaikella kiireellä sutta ja sekundaa. Kohta sen jälkeen homeet rupesivat jylläämään ja opiskelijat siirrettiin parakkeihin. Tehtiin remontin remontti. Nyt sitten jouduttiin tekemään peruskorjauksen remontin korjausremontti. Herra hyvästi siunaa ja varjele !!!!!

Entäs sitten tämä pedagoginen puoli? Opettajat ovat kaiken aikaa ja koventuvin äänenpainoin varoitelleet suurten opetusryhmien haitoista. Opetuksen teho heikkenee, kun edes kurinpitoon ei  ole välineitä. Suomi rehentelee kansainvälisten Pisa-tutkimusten kärkisijoilla, mutta tällä menolla painuttaisiin alta aikayksikön mutasarjaan. Tajutaanko tämä?

Mihin on kadonnut virkamiesten ja luottamushenkiöiden järki? Onko kuntauudistuskiima niin ankara, että edes vähäinen järjenkäyttö ei enää onnistu? Ovatko hiiret ruvenneet hyppimään pöydälle, kun talossa ei ole isäntää. Vai ovatko sen  isännän kiireet  toisaalla?

Kalevi Ylisirniö

salaneuvos

3 kommenttia .

EI, EI JA VIELÄ KERRAN EI!

Maanantai 10.2.2014 klo 12:46 - Kalevi Ylisirniö

Kortesjärven kunta liitettiin  kaksi vuotta sitten Kauhavan kaupunkiin. Lisääntyivätkö palvelut, säilyikö veroprosentti tai aleniko peräti? Alkoiko investointien vyöry? Mitä vielä ! Hävisi kunnantalon henkilökunta, loppui posti, lakkasi kauppa, lopetti huoltoasema ja pankkikin sulki ovensa.  Ei jäänyt edes pankkiautomaattia. Ainut palvelupiste on polttoaineautomaatti. Investointeja ei ole kuulunut eikä näkynyt. Tai menkääpä huviksenne kysymään, mitä mieltä lohtajalaiset taikka kälviäläiset ovat nykyisinä kokkolalaisina? Taikka ovatko kiiminkiläiset ja haukiputaalaiset onnesta soikeina Suuroulun kansalaisina?

Meille väitetään, että veroprosentti nousee pilviin, jos ei liitytä suureen Keski-Uudenmaan kaupunkiin. Kyseessä on joko tahallinen tosiasioiden vääristely eli kansankielellä sanottuna valehtelu taikka sitten uskomaton hyväuskoisuus eli lapsellisuus. Vai onko kyse vielä pahemmasta eli molemmista?

No, minkäslainen vaikutusvalta mäntsäläläisillä sitten olisi tässä ihmeen ihanassa suurkunnassa? Kokemuksia on jo nyt. Mäntsälä kuuluu pakkojäsenenä Keski-Uudenmaan pelastuslaitokseen, jota isännöi Vantaan kaupunki. Kunnan edustajat käyvät kokouksissa juomassa pullakahvit ja hyväksymässä Vantaan ilmoittamat päätökset. Kunnalla on pelkkä maksajan osa, ilman minkään sorttista, todellista vaikutusvaltaa.

Hallitus näyttää esittävän, että pakkoliitokset olisivat eräissä tapauksissa mahdollisia, jos kuntalaiset niin kansanäänestyksessä päättävät. Tässäkin tapauksessa kakku on päältä kaunis, mutta silkkoa sisältä. Pirkkalaa oltaisiin liittämässä Tampereeseen. Tamperelaiset 220 000 asukasta ja pirkkalalaiset, 20 000 asukasta äänestäisivät demokraattisesti asiasta. Mitä luulette, mikä mahtaisi olla lopputulos?

Maamme valtiosääntöoikeuden korkeimmat asiantuntijat, professorit Olli Mäenpää ja Kaarlo Tuori tuomitsevat Suomen Kuvalehteen antamassaan haastattelussa jyrkin sanoin hallituksen kaavailevat kuntarakenneuudistuksen ja sote-remontin. Professorien mielestä hankkeet ovat jopa perustuslain vastaisia loukatessaan kunnallista itsehallintoa.

Tässä ajetaan  täyttä vauhtia ja täysillä valoilla kohti kallionjyrkännettä, jonka kaikki näkevät. Varoitusvalot vilkkuvat räikeästi ja hälytyssireenit moikuvat, että korvia särkee. Eikö löydy jarrupoljinta? HERRA JUMALA SENTÄÄN !

 Kalevi Ylisirniö

Kommentoi kirjoitusta.

MÄNTSÄLÄ ? JYRKKÄ EI SUURKUNNALLE

Maanantai 10.2.2014 klo 12:43 - Kalevi Ylisirniö

Vastustin kesäkuussa 2013 keskisen Uudenmaan suurkuntahanketta. Olen samalla kannalla edelleen. Muistin virkistämiseksi esitän muutamia käytännön seikkoja, jotka puhuvat selvästi liitoshankkeita vastaan:

Lain mukaan yhteen liitettävien kuntien työntekijöillä on viiden vuoden irtisanomissuoja. Valtaosa kuntien kustannuksista on henkilöstömenoja. Kustannukset eivät siis alene tämän viiden vuoden aikana. Ja toinen seikka, miksi kustannukset eivät alene: yhdistyvien kuntien palkkataso ei suinkaan asetu matalimpien palkkojen tasalle vaan nousee korkeimpien palkkojen tasalle. Siis kustannukset nousevat.

Entä paranevatko sitten palvelut? Kokkolaan liitettiin muutama vuosi sitten Lohtaja, Kälviä ja Ullava. Nyt kunnantalot kumisevat tyhjyyttään ja lääkäripalvelut on keskitetty Kokkolaan. Vuoden vaihteessa Ouluun liitettiin Kiiminki, Yli-Ii ja Haukipudas. Nyt Kiimingin kunnanvirasto on lähes autio….

Näin siis sanoin puoli vuotta sitten. Suuret organisaatiot jäykistyvät poikkeuksetta ja rupeavat elämään omaa elämäänsä, laista ja ylemmän tahon ohjeista huolimatta. Tämä on nähty viime päivinä. Laki velvoittaa poliisin tiedonantajalähteiden rekisteröimiseen. Lain perusteella annettu asetus sanoo asian vieläkin selvemmin. Ja kuorrutuksena kakussa Poliisihallituksen ohjeet ovat hyvin selkeät. Kuitenkin poliisilaitokset eri puolilla Suomea ja kruununa  Helsingin poliisilaitos toimivat vain  oman harkintansa mukaan.

Mäntsälän pitäisi mennä mukaan suurkuntaan, jos siitä olisi etukäteen laskettavissa ja nähtävissä selkeää hyötyä kuntalaisille. Paranevatko palvelut? Eivät parane. Ne eivät parantuneet, kun Yli-Kiiminki, Kiiminki, Yli-Ii ja Haukipudas liitettiin Ouluun. Ne eivät parantuneet, kun Kälviä, Lohtaja ja Ullava liitettiin Kokkolaan.

Entä alenisivatko kustannukset? Eivät alenisi. Kymmenisen vuotta sitten naitettiin Helsingin sairaanhoitopiiri, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri. Organisaation uudistamisella uskottiin saatavan 800 miljoonan markan  vuosittaiset säästöt. Ei saatu, kustannukset nousivat, kun organisaatio sai ylimääräisen kerroksen. Eivät ne tosiaan alenisi Mäntsälässäkään mm. virkamiesten viiden vuoden irtisanomissuojan takia.

Mäntsälä ei kerta kaikkiaan tarvitse minkäänlaisia kuntaliitoksia. Kahdenkymmenen tuhannen väestöpohja riittää peruspalveluihin ja loput voidaan sopimusperusteisesti ostaa jo nyt. Valta täytyy pitää omissa käsissä. Kuntalaiset päättävät omista asioistaan eivätkä anna valtaa kasvottomille byrokraateille, jotka lymyävät norsunluutorneissaan – ilman todellista vastuuta.

Kalevi Ylisirniö

kunnanjohtaja 1988 . 1993

kunnanvaltuutettu 1997 – 2012

Mäntsälän Sähkö Oy:n hallituksen jäsen 1997 – 2000

teknisen lautakunnnan jäsen 1997 – 2000

perusturvalautakunnan jäsen 2001 – 2004

kunnanhalllituksen jäsen 2005 – 2008

maankäyttölautakunnan jäsen ja puheenjohtaja 2009 – 2012

Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan jäsen 2013 alkaen

Kommentoi kirjoitusta.

MITÄ JÄI KÄTEEN VÄLIRAPORTISTA

Sunnuntai 2.2.2014 klo 17:56 - Tapio Havula

Valtuusto käsitteli 20.1. Keski-Uudenmaan kuntien ohjausryhmän pyytämää lausuntoa Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista. Valtuusto katsoi että on parasta nyt katsoa selvitys loppuun kun näin paljon on työtä jo tehty eikä väliraportti vielä anna vastauksia kysymyksiin. Väliraportista ei voida arvioida mahdollisen yhdistymisen hyötyjä ja haittoja.

Väliraportti on tämänhetkisen tilanteen kuvausta ja tulevaisuuden synkkyyden esiin nostamista. Nykytila näillä kasi-kunnilla näyttää hyvältä monella mittarilla mitaten jos vertailuna käytetään valtakunnallisia  tilastoja. Jos nämä kasvukunnat eivät pärjää tulevaisuudessa niin ei sitten kukaan.

Tulevaisuus sen sijaan maalataan synkäksi. Perustana huoltosuhteen raju kasvu väestön ikääntyessä. Verorahoitus ei tulevaisuudessa riitä menojen kasvuun. Tekee mieli kysyä miten se verotulojen kasvu niin tyystin hiipuu että vain kovalla sopeuttamisella tai rajulla veroprosentin kasvulla selvitään. Verotulojen kasvulla ne menojen lisäykset on tähän saakka katettu. Missä ovat ne jatkuvan kasvun autuudesta vuosia puhuneet talousoppineet. Taloudellisen kasvunko varaan ei voi mitään enää rakentaa.

Väliraportti esittää että Mäntsälän tulisi sopeuttaa omaa talouttaan vuoteen 2017 mennessä  14 miljoonalla huomenlahjana uudelle kunnalle. Kysyä voi miten se voisi onnistua  kun nyt ei talousarviokeskusteluissa päästä yhteisymmärrykseen edes murto-osasta tästä summasta. Voi vain arvailla kuinka rajun palvelujen alasajon tämä sopeuttaminen  meille aiheuttaisi.

Sopeuttaa pitää ja veroja joudutaan lähivuosina nostamaan, mutta mikä viisaus on antaa päätöksenteko pöytiin missä olemme pienenä marginaaliryhmänä vähäisellä voimalla asukasluvulla mitaten. Vai saammeko kenties pinta-alamme mukaisen voiman päätöksentekoon. Kasi-kunnan 2000 km2 pinta-alasta Mäntsälän osuus on 600 km2.

Väliraportista puuttuvat konkreettiset esitykset. Ainoana ehkä on kunnan kouluverkon keskittäminen muutamaan keskustan kouluun, emme kai tätä halua ?

Entä sitten kunnan energialaitosten kohtalo uudessa tilanteessa. Meillä on kunnan sataprosenttisessa omistuksessa sähkö- ja vesilaitos. Kaikki kasi-kunnat eivät enää omista energialaitoksiaan. Meneekö kaikki yhteiseksi hyväksi?

Väliraportista on helppo löytää lukematon määrä uhkakuvia jotka eivät tue lopputavoitetta. Varmaan myös puoltavia seikkoja nousee esiin. Kun katsotaan valtakunnassa tehtyjä kuntaliitoksia, voi todeta että nimenomaan uhkakuvat ovat toteutuneet. Palvelut ja päätöksenteko on menetetty ja veroprosentti on noussut kuten muillakin kunnilla.

Jäämme odottamaan loppuraporttia josko se vastaisi kysymyksiin ja  toisi esiin sen viisauden ja autuuden minkä tämä iso kunta voisi meille tarjota. Tässä väliraportissa ei sitä löydy.

Tapio Havula

Keskustan valtuustoryhmän pj.

3 kommenttia . Avainsanat: väliraportti, Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys,

Mäntsälän sailyttävä itsenäisenä

Maanantai 15.4.2013 klo 11:25

Perustuslain 121 pykälän mukaan ”Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon”. Samassa lainkohdassa ja sen 4:ssä momentissa todetaan, että kunnilla on verotusoikeus ja ”Itsehallinnosta kuntia suuremmilla hallintoalueilla säädetään lailla”. Mäntsälän kunta on yli 400 vuotta vanha ja historiansa aikana kokenut nykyhallistusta kovempiakin vastuksia, joka yrittää hävittää satoja vuosia vanhoja kuntia.

Keskittäminen ei ole ratkaisu. Yhdenkään mäntsäläläisen asema ei parane kuntaliitoksin tai sulautuksin. Monen kyllä huonontuu. Matkat palveluiden ääreen pitenevät yli nykyisten kuntarajojen, asuminen etäällä käy mahdottomaksi. Valtatie 4.n välitön lähialue varmasti kasvaa ja kehittyy sekä vaurastuu.

Hallituspuolueiden mielestä, meistä pitää tehdä metropolilaisia. Kokoomus ja sosiaalidemokraatit ajavat tätä järjetöntä hanketta, jossa Mäntsälä naapurikuntineen sulautettaisiin osaksi tätä valtavaa masuunia. Uudenmaan kuntarajat runnotaan uusiksi nykyhallituksen toimesta. Merkittävää päätösvaltaa siirretään maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta alueellisiin ELY keskuksiin. Laskelmia säästöistä ei ole osoitettu.

Me lupasimme kuntavaaleissa puolustaa itsenäistä Mäntsälää ja sen me tulemme tekemään. Eduskuntavaaleissa 2015 tämä hulluus saa luvan loppua.

 

Keskustan Keski-Mäntsälän paikallisyhdistys

2 kommenttia . Avainsanat: itsenäinen Mäntsälä, kuntaliitos

Kuntavaaleissa ratkaistaan Mäntsälän kehityksen tulevaisuus

Keskiviikko 11.4.2012 klo 22:52

Keski-Mäntsälän paikallisyhdistyksen 3.4.2012 pidetyn vuosikokouksen kannanotto:

Vuosi sitten keväällä pitkän väännön jälkeen Suomeen saatiin sinipunahallitus, joka muodostettiin kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien johdolla. Nyt kun vuosi on kulunut, voimme nähdä seuraukset.

 Yhteiskuntamme taloutta on päätetty laittaa kuntoon kuntien asukkaiden selkänahasta. Selkeitä signaaleita on annettu lapsiperheille, haja-asutusalueilla asuville sekä kuntapäättäjille. Yhteiskuntamme ja koko eurooppalaisen talouslaman maksumiehiksi joutuvat kuntiemme veronmaksajat. Tulemme näkemään vaikeita aikoja, jossa verottaja käy kukkarollasi, asioit sitten terveyskeskuksessa, ruokaostoksilla tai liikut työmatkasi omalla autolla. Eriarvoistuminen ja keskittäminen jatkuu.

Se ei kuitenkaan riitä. Meistä pitää tehdä metropolilaisia. Valtuuston kokoomuslainen puheenjohtajakin on jo ehtinyt kannattamaan tätä järjetöntä, vapaavuorelaista hanketta, jossa Mäntsälä muine kehyskuntineen sulautettaisiin osaksi tätä valtavaa masuunia. Mikäli tämä ei onnistu, runnotaan Uudenmaan kuntarajat uusiksi Virkkusen toimesta. Merkittävää päätösvaltaa ollaan jo siirtämässä asumisen ja liikenteen osalta alueellisiin ELY-keskuksiin. Laskelmia säästöistä ei ole osoitettu.

Tulevat kunnallisvaalit ovat Mäntsälälle kohtalonkysymys. Siksi me Keskustassa olemme liikkeellä jo nyt. Tarvitsemme ehdokkaita ja tukijoita. Tule mukaan, itsenäisen Mäntsälän kohtalosta äänestetään lokakuussa 2012.

Kommentoi kirjoitusta.

Nummisten seuratalon paikoitusongelma

Torstai 24.11.2011 klo 13:00 - Marja-Leena Mäkipää

Nummisten seuratalon paikoitusongelma

Nummisten ja Mattilan koulut yhdistävän uuden koulun osayleiskaavan muutos hyväksyttiin 19.9. Mäntsälän valtuustossa. Uutta koulua on odotettu jo pitkään, tarjoaahan se valmistuttuaan paremmat valinnan mahdollisuudet oppilaille sekä nykyvaatimukset täyttävät tilat. Myös päiväkoti rakentuu samaan yhteyteen. Nummisten ja Mattilan kyläläisille muutos tulee olemaan iso.

Paljon ja kerralla hyvää tapahtuu Nummisissa. Onko muutos vain pelkkää hyvää kaikille? Mattilan koulun vanhempia ainakin huolettaa mutkaisen ja pimeän Pornaistentien turvattomuus pienille koululaisille. Alueella on 60-rajoitus, jota noudattaa kuka kerkiää. Kaikki kiireiset eivät koskaan. Turvattomuus tuo lisää kyyditystarpeita ja autoletkan koulun liepeille aamuin illoin.

Myös Nummisten seuratalo on uuden edessä saadessaan uuden naapurin. Nummisten koulu on aiemmin käyttänyt seurataloa liikuntasalina ja vuokra käytöstä on ollut lähes lämmityskulujen kokoinen. Lisäksi kansalaisopiston jumpat ja paikallisen Vilkkaan toimintaa on ollut viikottain seuratalolla. Aina jumppatunnin alkaessa ja toisen loppuessa on piha melkoisen täysi autoista.

Tällä hetkellä paikoitukseen käytetään siis myös kunnan omistamaa puolta pihasta ja yhteistyö on toiminut.

Uuden koulun valmistuttua tila kuitenkin pienenee. Omistavat seurat antoivat huolestuneen lausunnon asiasta.

Kunnan antamassa vastineessa seurojen esittämään mielipiteeseen lausutaan, ettei koulun pihaa tule käyttää paikoitukseen.

Tämä saattaa kuitenkin vaikeuttaa seuratalon tulevaa toimintaa tilaisuuksien järjestämisessä. Pienilläkin syntymäpäivillä on helposti 50 autoa paikoituksessa, miten silloin kun 300 henkeä tarvitsee paikoituksen? Myös koululla on isoja tilaisuuksia jatkossa.

No, ei kirkonkylän koulullakaan ole, vastasi joku. Kyllä kadunvarteen sentään on helpompi paikoittaa kuin kapean ja pimeän Ojankulman hiekkatien varteen. Semmoisen ongelman ne tien oheen oppilaita odottavat linja-autot jo tällä hetkellä Onkimaantien varressa aiheuttavat, että kuorma-autojen ja isojen koneiden kanssa kulku ohi on jo nyt hankalaa. Sen siirtyminen Ojankulmantielle on pyrittävä estämään.

Niinpä toivon uutta koulua suunnittelevalle ryhmälle suurta viisautta laatiessaan pihasuunnitelmaa koululle. Laatikaa siitä yhtenäinen ja avara ja sijoittakaa piharakenteet siten, että avaruus säilyy. Myös hoidettavuuteen tulisi kiinnittää huomiota.

Ja kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun se nimi sehän voi olla Nummisten koulu tai Manun koulu, mutta kun nyt ihan uutta ja nummislaisia yhdistävää koulua tässä tehdään, niin kaikki kunnia vaan kaikesta mielenkiinnosta kaikille, mutta kyllä minun mielestäni asiasta tulee järjestää nimikilpailu mieluiten Nummisissa vaikkapa kylätoimikunnan toimesta. Parhaista ehdotuksista voitaisiin vaikka äänestää  kuntavaalien aikana ja myös lapset saisivat osallistua äänestykseen.

Uuden edessä

Marja-Leena Mäkipää

2 kommenttia . Avainsanat: Nummisten seuratalo, Nummisten uusi koulu

Keskustan Pohjois-Mäntsälän paikallisosasto on herätetty toimintaan

Maanantai 16.5.2011 klo 21:37 - Mirja Salonen

 

Mäntsälän pohjoisosan huolenaiheena ovat Uudenmaan maakuntakaavan suunnitelmissa olevat kaavailut lakkautettavien kylien suhteen. Alueen asukkaat näkevät mahdollisuuksina hyvät liikenneyhteydet ja mahdolliset kasvunäkymät Orimattilassa, jotka myös lisäävät kiinnostusta asua alueella, josta on helppo kulkea töihin etelään sekä pohjoiseen.

Keskustan paikallisosasto on valinnut hallituksen, joka aktiivisesti on mukana viemässä alueen asukkaiden ajatuksia ja mielipiteitä kunnan sekä maakunnan päättäjille. Kokouksessa tiistaina 3.5. valittiin Keskustan Pohjois-Mäntsälän paikallisosaston hallitukseen puheenjohtaja Mirja Salonen, varapuheenjohtaja Rauli Kataja, sihteeri Marja Teppinen sekä muut jäsenet Matti Laakso ja Kari Virolainen. Heti seuraavana päivänä Järvenpäässä kokoontui Keskustan Uudenmaan piirikokous. Siellä käytti Mäntsälän puheenvuoron Veijo Peltola ja kehoitti kaikkia kuntia Uudellamaalla huomioimaan maakuntakaavauudistuksen suunnitelmat ja olemaan aktiivisia kylien puolestapuhujina.

Kommentoi kirjoitusta.

Näytelmä Johannes Virolaisen elämästä

Perjantai 18.6.2010 klo 23:21 - Mirja Hämäläinen

 

Viime keskiviikkoiltana Aleksanterin teatterissa Helsingissä koitti kauan odotetun Johannes-näytelmän ensi-ilta. Näytelmä kiinnosti mäntsäläläisiä erityisesti siksi, että toinen näytelmän käsikirjoittajista oli mäntsäläläinen Kirsti Manninen.

Näytelmässä Johanneksen elämää seurataan ylioppilaslakin saamisesta aina vuoteen 1993, jolloin Johannes on Kyllikkeineen Karjalassa Yläsommeen kylässä etsimässä vanhan kotitalonsa kivijalkaa. Tapio Liinoja oli Johannes Virolaisen jäämistöstä lainatuissa puvuissa kuin aito Johannes hersyvine karjalan murteineen. Johannes ei suostu sivistyneen herran muottiin, vaikka ensimmäinen vaimo Kaarina alan ammattilaisena häntä siihen yrittääkin pakottaa. Mie ja sie säilyvät Johanneksen puheessa koko hänen pitkän ikänsä.

Poliittiset erimielisyydet Kekkosen kanssa, vieraantuminen Kaarinasta ja lapsettomuus ajavat pariskuntaa erilleen. Johannes tapaa Kyllikki Stenroosin, Tänään kotona -televisio-ohjelman juontajan, joka on ensimmäisenä helsinkiläisenä keskustalaisena tullut valituksi eduskuntaan. Välitön Kyllikki valloittaa pian Johanneksen sydämen, vaikka edustajatoverit koettavatkin varoittaa tätä kevytkenkäisyydestä.

Vihdoin koittaa aika, jolloin Johannes voi Kyllikkinsä kanssa vetäytyä Vironperän rauhaan. Siellä he naureskellen katselevat televisiosta suosittua sketsisarjaa, jossa Aake Kalliala ja Pirkka-Pekka Petelius esittivät Kyllikkiä ja Johannesta.

Näyttämön taustalle heijastetut kuvanauhat olivat Kusti Mannisen käsialaa. Vanhat käsitellyt filminpätkät kuljettivat juonta eteenpäin sujuvasti.

Johannes-näytelmää odotettiin innokkaasti varsinkin Keskustan piireissä. Mäntsälän Keskusta järjesti ensi-iltaan teatteriretken, johon lähti mukaan yli 50 henkeä. Yhteisessä bussikyydissä ensi-iltaan matkannut Kirsti Manninen kertoi, kuinka näytelmä sai alkunsa hänen ja ohjaaja Arto Myllärisen yhteisistä projekteista. Ensi-illassa oli kunniavieraana myös ministeri Marjatta Väänänen sekä kunnallisneuvos Soini Hämäläinen Mäntsälästä. He olivat Johannes Virolaisen hyviä ystäviä ja puoluetovereita vuosikymmenten ajan. Ensi-illassa näkyi myös muita tuttuja kasvoja, mm. ministeri Heikki Haavisto, Keskustan uusi puheenjohtaja Mari Kiviniemi sekä Karjala-liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Laukkanen.

Soini Hämäläinen muisteli bussissa paluumatkalla, kuinka Johannes Virolainen auttoi aikanaan Pohjois-Mäntsälän kylien asukkaita. Kylien halki haluttiin tehdä uusi tie, jolloin se olisi pirstonut maat useilta viljelijöiltä. Johannes Virolainen puuttui Soini Hämäläisen pyynnöstä asiaan, ja niin tie tehtiin toisen vaihtoehdon mukaan kulkemaan metsien halki. Näin maatilat säilyttivät yhtenäisyytensä.

Kommentoi kirjoitusta.

Keskustan puoluekokous Lahdessa 11.-13.6.2010

Perjantai 18.6.2010 klo 23:19 - Mirja Hämäläinen

 

Viime viikonloppuna Lahdessa pidettiin Keskustan 73. puoluekokous. Kokousasioita riitti kolmeksi päiväksi. Perjantaina Lahteen kokoontuivat Keskustanuoret seminaareihin, joiden teemoina olivat ihmisarvoinen elämä, demokratia, hyvä työelämä sekä talous ja ympäristö. Sunnuntain päätösjuhlassa nuorille jaettiin diplomit tunnustukseksi osallistumisesta ns. lautakasafestivaaliin.

 Puoluekokoukseen ilmoittautui n. 2500 virallista puoluekokousedustajaa ympäri Suomea. Lauantaina heidän lisäkseen paikalla oli kaksi tuhatta epävirallista edustajaa sekä yli 150 median edustajaa.

 Kaikkien mielenkiinto kohdistui lauantaina tehtyihin henkilövalintoihin. Ministeri Mari Kiviniemi valittiin toisella äänestyskierroksella Keskustan uudeksi puheenjohtajaksi. Häntä odottaa myös pääministerin toimi. Puheenjohtajavaalissa pienimmän äänimäärän saanut Timo Kaunisto ilmoittautui mukaan puolueen varapuheenjohtajan vaaliin. Kaunisto pärjäsikin tässä vaalissa hienosti; hänen saamansa äänimäärä riitti toiseen sijaan. Äänimäärä jäi alle sadan äänen päähän ensimmäiseksi tulleen Tuomo Puumalan saamasta äänisaaliista. Kolmanneksi varapuheenjohtajaksi kiri uusi kasvo Annika Saarikko, 26-vuotias ministerin erityisavustaja. Varapuheenjohtajavaalissa olivat edellä mainittujen lisäksi ehdokkaina Antti Rantakangas, Elsi Katainen, Hannu Hoskonen sekä uussuomalainen, Tansaniasta kotoisin oleva Andi Mwegerano, joka oli erittäin tyytyväinen saamaansa äänimäärään.

 Uudeksi puoluesihteeriksi Jarmo Korhosen tilalle valittiin Timo Laaninen. Askolasta kotoisin oleva, Mäntsälässäkin tunnettu keskusta-aktiivi Simo Sorsa sai 57 ääntä.

 Viimeisenä kokouspäivänä oli uuden puheenjohtajan linjapuheen vuoro. Uusi puheenjohtaja Mari Kiviniemi sai yleisön innostumaan ja puhkeamaan aplodeihin useaan otteeseen kesken puheen.

 Keskustan puoluekokouksessa tehtiin muutoksia puolueen, piirien sekä kunnallisjärjestöjen sääntöihin. Kaikkiin sääntöihin lisättiin ns. tasa-arvopykälä, jonka mukaan naisia ja miehiä on valittava vähintään 40 % puolueorganisaatioihin. Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset olivat tehneet puoluekokoukselle etukäteen 273 aloitetta. Mäntsälän paikallisyhdistyksiltä oli kaksi aloitetta puntaroitavana. Keski-Mäntsälän paikallisyhdistys ehdotti yhdistysten tilienhallinta- ja talousarviopohjien lisäämistä keskusta.fi-sivuston tietopankkiin helpottamaan rahastonhoitajien työtä. Ohkolan paikallisyhdistys puolestaan vaati aloitteessaan keskustalaisen näkemyksen esiintuomista ay-liikkeessä.

 Lauantai-iltana puoluekokousväelle oli järjestetty Suomen suurimmat lavatanssit Lahden messukeskukseen. Huviosuudesta vastasi mm. Yölintu-yhtye.

Monituhatpäisen kokousväen majoittaminen Lahteen oli varmasti vaativa työ. Kokousjärjestelyt messukeskuksessa onnistuivat erinomaisesti kiitos paikallisen talkooväen. Lippumarssin peruuntuminen sunnuntaina harmitti monia kokouksen osanottajia, sillä kansallispuvut ja kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten liput oli pakattu mukaan nimenomaan tätä tarkoitusta varten.

Kommentoi kirjoitusta.

Tiedottajasta olisi apua

Maanantai 14.6.2010 klo 21:19 - Katri Hämäläinen

Olisiko aika palkata Mäntsälän kuntaan päätoiminen tiedottaja? Tiedottaja on juuri näitä ”turhia” ammatteja, joista on helppo karsia, kun rahaa on vähän. Työn tulos on ”näkymätöntä”, kun homma toimii. Kun se ei toimi, on tilanne esimerkiksi sellainen kuin se Mäntsälässä nyt on. Kunnan työntekijät kyllä hoitavat tiedotusta parhaansa mukaan osana muita tehtäviään, mutta kenelläkään työntekijällä ei ole mahdollisuuksia keskittyä tiedottamiseen päätyökseen.

Ennakkotiedosta olisi apua monessa. Pitkällä tähtäimellä kertyisi säästöjä, kun kuntalaiset tietäisivät, miten toimia missäkin tilanteessa. Myös johtavilta viranhaltijoilta vapautuisi aikaa omien tärkeiden tehtäviensä hoitamiseen, kun tiedottamisen ammattilainen keskittyisi viestintään.

Toki kunnassamme on paljon muitakin erittäin tärkeitä tehtäviä vailla hoitajaa, joten voi olla, ettei ole realistista toivoa tiedottajaa vielä vähään aikaan. Ehkä kunnat voisivat viestiä yhteistyössä? Tiedottajan puute on ainakin hyvä muistaa, kun ihmettelee kangertelevaa tiedonkulkua. Eihän minkään sektorin toiminta voi olla kunnossa, jos tehtävällä ei ole tekijää. Ja valitettavasti tällaisina taloudellisina aikoina monessa muussakin asiassa tilanne on yhtä kehno.

Lehtien palstoilla on kirjoitettu useampaan otteeseen, että asioita on valmisteltu salassa. Minustakin avoimempi ilmapiiri olisi tervetullut, mutta en voi kuin ihmetellä, kuinka kunnanhallituksen käsittelyssä oleva asia on salainen. Liekö kyse kirjoittajien vai toimitusten otsikoista ja sanankäänteistä, mutta taitaa viestintä onnahtaa näissäkin väitteissä. Kunnanhallituksen esityslistat ja pöytäkirjat ovat julkisia, ja luettavissa kunnan kotisivuilta.

Lisäksi luottamushenkilöiden pitäisi ahkeroitua äänitorvina, muidenkin kuin lautakuntien ja ryhmien puheenjohtajien, joten tiedottamisiin – itse kukin.

Kommentoi kirjoitusta.