Ajatuksia presidenttiehdokkaista

Jutta Urpilainen on kansan tuntema ahkera ja innostunut poliitikko. Kansalla ei kuitenkaan ole kovin hyviä tuntemuksia vasemmistosuuntaisesta ajattelusta presidenttinä. Siksi uskon, ettei Jutta Urpilainen pääse toiselle kierrokselle.

Jussi Halla-aholla on joskus erittäin hyviä mielipiteitä. Rehellinen, asiansa tunteva esitystapa on ominaista hänelle, mikä on hyvä vastakohta joillekin hänen puolueensa johtohenkilöille. Halla-ahon taustan takia äänestäjät tuskin haluavat häntä toiselle kierrokselle.

Pekka Haavisto on hieman ristiriitainen henkilö. Toisaalta hän on hoitanut työnsä kohtalaisesti. Ulkoministerin tehtävä on toimia lähinnä sananviejänä maailmalla. Vaalitenteissä hän on kuitenkin yrittänyt antaa sellaisen kuvan, että lopputulos olisi aina hänen ansiotaan. Kysymysten asettelussa ei kuitenkaan selvitetä tarkemmin Haaviston todellista osuutta käsitellyn asian lopputuloksessa. Vaalitenteissä tulisikin kysyä, mikä kohta tai miten hänen ehdotuksensa ratkaisi lopputuloksen. Haaviston otteet alaisiinsa nähden eivät lupaa hyvää. Presidentinvaalikamppailu tulee kiristymään, eikä lopputulos ole vielä kirkossa kuulutettu.

Alexander Stubb on koettu hauskaksi ja meneväksi urapoliitikoksi, jolla on hyvä puhe- ja kielitaito hallussaan. Aikaisemmat näytöt politiikan johtotehtävissä Suomessa eivät imartele, vaan jättivät hänestä osittain hauskuuttajan tyyppisen kuvan ja ennen kaikkea politiikan kriisijohtajan, joka ei kestä todellisia kriisejä ja niistä syntyviä henkilökohtaisia paineita. Hän on itse avoimesti myöntänyt, että johtajana ollessaan hän ei ole omalla alueellaan. Ihmisen sietokyky ei kasva kovin hyvin vanhetessa. Siksi Stubbin oikea paikka on toimia opettajana tai professorina yliopistossa. En haluaisi olla hänen sijassaan, sillä presidentinvaalikampanjan loppu tulee olemaan vähemmän miellyttävää.

Olli Rehnin kykyjä tarvittiin, kun EU:n ja Suomen talous oli romahtamassa USA:n pankkisotkujen takia. Hän oli eräs niistä keskeisistä henkilöistä, jotka toimillaan pelastivat EU:n ja Suomen katastrofilta. Olli Rehnin kyvyt tulivat esille hyvin aikaisin komission tehtävissä. Hänen vakaa ja harkitseva sekä tarvittaessa luova suhtautumisensa kansainvälisiin ongelmiin olivat ne seikat, joihin luotettiin ja uskottiin. Rehnin ominaisuudet eivät ole parhaimmillaan someilmiöiden rakentamisessa, mutta kansainvälisten kriisien ratkaisemiseen ja tasavallan presidentin tehtäviin hän on ylivertainen.

Uskon, että kun suomalaiset alkavat todella miettiä ja tunnistaa ne tosiasialliset ominaisuudet, joita presidentiksi valittava henkilö tarvitsee, niin hän ei voi olla kukaan muu kuin Olli Rehn. Paras isänmaan ja kansanvallan johtaja!