Mäntsälän Keskustan historiaa

Ennen sotia Mäntsälässä ehti toimia ainoastaan yksi vuonna 1924 rekisteröity Maalaisliiton paikallisosasto, mutta sen toiminta hiipui vähitellen.

Siirtokarjalaiset muuttavat voimasuhteita

Sotien jälkeen karjalaisen siirtoväen asettuminen Mäntsälään muutti paikkakunnan poliittisia voimasuhteita merkittävästi, sillä karjalaiset olivat lähes poikkeuksetta Maalaisliiton kannattajia. Yhteistyö syntyperäisten mäntsäläläisten kanssa lähti hyvin liikkeelle, vaikka alkuvuosina siirtokarjalaiset halusivat osallistua vaaleihin omana vaaliliittonaan, mutta valtuustossa kuuluivat Maalaisliiton ryhmään. Hyvästä yhteistyöstä kertoo tapahtuma 50-luvulta, kun oltiin valitsemassa uudelle valtuustolle puheenjohtajaa. Karjalaiset valtuutetut esittivät puheenjohtajan paikalle syntyperäistä mäntsäläläistä Onni Lainetta, kun taas muut valtuutetut tahtoivat valita Kirvusta tulleen Pekka Sirenin ensimmäiseksi maalaisliittolaiseksi kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi. Puheenjohtajaksi valittiin lopulta Karjalasta tullut Siren. Vuoden 1951 vaaleissa Maalaisliitto nousikin jo suurimmaksi puolueeksi Mäntsälässä.

Mäntsälään oli perustettu Maalaisliiton paikallisyhdistyksiä, Sälinkäälle v. 1946, joka itse asiassa oli Kirvuun v. 1912 perustetun Läylölän paikallisosaston jatkaja. Samana vuonna perustettiin paikallisosasto myös Arola-Jokelanseudulle ja v. 1947 Nummisiin.

Kunnallisjärjestön perustaminen

Kunnallisjärjestön perustava kokous pidettiin Mäntsälän Osuuskassan talossa 14. maaliskuuta 1948. Paikalla oli 12 henkeä, mukana myös piirin toiminnanjohtaja Artturi Hietala.

Perustamiskokouksen pöytäkirja alkaa näin: ”Kokoonkutsutun tilaisuuden avasi maanviljelijä Onni Laine selostaen maalaisliittolaisen toiminnan ja sen järjestötyön tehostamisen merkitystä koko maan ja erikoisesti maatalousväen kannalta, korostaen heikon puolueorganisaation haitallisuutta yhteisten etujen eteenpäin viemisessä, esittäen Maalaisliiton paikallisosastojen yhteisen keskuselimen, oman kunnallisjärjestön tarpeelliseksi.”

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin avauspuheen pitäjä, tuolloin vasta 25-vuotias Onni Laine ja pöytäkirjan pitäjäksi Onni Peltola. Onni Laine toimi kunnallisjärjestön puheenjohtajana 20 vuotta ja Onni Peltola kunnallisjärjestön sihteerinä 36 vuotta. Kunnallisjärjestön ensimmäinen puheenjohtaja Onni Laine toimi v. 1969-75 piirin puheenjohtajana ja oli v. 1978 ehdokkaana valitsijamiesvaaleissa sekä v. 1979 eduskuntavaaleissa.

Uusi kunnallisjärjestö ryhtyi heti toimeen ja jo kuukauden kuluttua seuraavassa kokouksessa valittiin koko pitäjän kattava tukimiesverkosto sekä päätettiin järjestää ”suuremmat juhlat”, johon pyydettäisiin joku hallituksen jäsen puhumaan. Poliittinen käännytystyö aloitettiin antamalla puheenjohtajan tehtäväksi laatia luettelo niistä vasemmiston henkilöistä paikkakunnalla, joille lähetettäisiin Maakansa-lehden numeroita ennen vaaleja.

Kunnallisjärjestö merkittiin yhdistysrekisteriin vasta seitsemän vuoden kuluttua, 12. syyskuuta 1955 nimellä Maalaisliiton Mäntsälän kunnallisjärjestö. Rekisteröidyn kunnallisjärjestön toimintaa oli valittu johtamaan kunnallistoimikunta eli johtokunta, jonka jäseninä olivat Onni Laine, Onni Peltola, Mauno Ratia, Esko Talikainen, Esko Seppälä, Sulo Laine, Aake Eerola. Alfred Viitanen ja Yrjo Virtanen. Muutamaa kuukautta aikaisemmin Maalaisliiton keskushallitukselta oli tullut hyväksyvä päätös ottaa Mäntsälän kunnallisjärjestö jaseneksi Maalaisliittoon. Päätöksen vahvistivat allekirjoituksillaan Maalaisliiton silloinen puheenjohtaja Sukselainen ja puoluesihteeri Korsimo.

Naisten osuus kunnallisissa luottamustoimissa oli alkuvuosina melko vähäistä, maalaisliittolaisia naisia toimi lähinnä varajäseninä. Vuonna 1956 Mäntsälään perustettiin Maalaisliiton Naisten paikallisosasto, jonka toiminnalla oli oma vaikutuksensa siihen, että naiset yhä enenevässä määrin ottivat osaa kunnalliseen päätöksentekoon. Esimerkiksi vuoden 1960 kunnallisvaaleissa 65 maalaisliittolaisen ehdokkaan joukossa oli vain kolme naista. Viime kuntavaaleissa 2017 44:stä Keskustan ehdokkaasta peräti 19 oli naisia.

Omat eduskuntavaaliehdokkaat

Keskustalla on ollut vuodesta 1979 lähtien joka eduskuntavaaleissa oma ehdokas Mäntsälässä: Onni Laine, Soini Hämäläinen, Outi Kemppainen, Mikko Laakso kahdesti, Antton Hägglund, Heli Kiviranta, Tuire Mikkonen kahdesti, Kalevi Heinonen ja viimeksi Jyrki Kosonen. Omaa kansanedustajaa ei ole vielä saatu.

Mistä rahaa toimintaan

Kunnallisjärjestön talous ei ollut alkuvuosina kovin hyvällä pohjalla. Paikallisyhdistykset maksoivat jäsenmaksuna kunnallisjärjestölle 10 mk jäseneltä vuodessa. Muita tuloja saatiin lähinnä järjestettävien juhlien pääsymaksutuloista. Pidettiin juhlia keväisin ja syysjuhlia syksyisin. Ja kun juhla järjestettiin, pidettiin tulojen kartuttamiseksi sekä päivä- että iltajuhla. Piiri auttoi myös hieman antamalla kunnallisjärjestölle osan tekemistään varainkeräyksistä. Presidentin valitsijamiesvaaleja varten kerättiin kyliltä leipäviljaa.

Sälinkäällä sijaisevassa Metsälinnassa järjestettiin erilaisia juhlia, esim. v. 1952 kevättalvella sinne järjestettiin koko pitäjän maalaisliittolaisten yhteinen rekiretki kuulemaan paikalle varattuja puhujia. Rahaa kerättiin myös ns. maitokeräyksellä. Maitoa ei kuitenkaan kerätty, vaan osuus maitotilistä, ja josta vuoden -53 toimintakertomuksessa mainitaan, että” maitokeräys antoi hyvän tuloksen ja sopivana keräysmuotona sai puolueväen kannatuksen”. Niinpä esim. seuraavana vuonna kunnallisjärjestön alueella suoritettu maitokeräys tuotti 370 000 mk kokonaistuloa, josta piiri sai 90 % ja kunnallisjärjestö loput.

Poimintoja kunnallisjärjestön pöytäkirjoista

Seuraavassa kunnallisjärjestön vanhoista pöytäkirjoista ja toimintakertomuksista poimittuja tapahtumia kuvaamaan kunnallisjärjestön toimintaa, mukana hieman myös Mäntsälän historiaa.

1950-luku

Vuonna 1954 päätettiin, että aina ennen kunnanvaltuuston kokousta Maalaisliiton valtuutetut ja kunnallisjärjestön johtokunta pitävät yhteisen neuvottelun. Keskusteltiin Maaseudun Nuorten Liiton pitäjäosaston perustamisesta Mäntsälään, ja loppuvuonna MNL:n Mäntsälän osasto jo toimikin puheenjohtajansa Eero Hämäläisen johdolla. Esitettiin toivomus, että Soukkioon, Lukolle ja Hautjärvelle perustettaisiin omat Maalaisliiton paikallisosastot.

Menetyksiäkin koettiin. Vuoden -55 maaliskuussa pidetyn kunnallisjärjestön vuosikokouksen alussa puheenjohtaja Onni Laine esitti muistosanat kesken kauden edesmenneille Maalaisliiton kansanedustajille Juho Emil Lampiselle ja Juho Niukkaselle sekä johtokunnan jäsenille Tuomas Pietiselle ja Alvar Rahikalle. Kokous hiljentyi hetkiseksi kunnioittamaan heidän muistoaan.

Samana vuonna päätettiin hankkia kunnallisjärjestölle Maakansa-lehden osakkeita 10 000 markan arvosta. Seuraavana vuonna osakkeita hankittiin vielä saman verran lisää.

1960-luku

1960 toiminta keskittyi kunnallisvaaleihin. Toimintakertomuksessa mainitaan, että ”hillitty, rauhallinen ja asiallinen vaalitoiminta saavutti luottamusta kautta linjan ja useissa kylissä hankkivat Maalaisliiton ehdokkaat huomattavia äänivaltauksia, lopputuloksena yhden paikan voitto ja samalla porvarillisen äänienemmistön saaminen valtuustoon.”

Vuonna 1963 todetaan, että taloudellinen toiminta kunnassa on edistynyt huomattavasti, Kunnan rakennustoiminnassa oli Sähkölaitoksen toimitalon ja Arava-asuintalon valmistuminen lisäämään kehittyvän keskuksen yhä vaurastuvaa maisemakuvaa ja kunnan omaisuutta. Samana vuonna, kesäkuun lopussa, vietettiin kunnallisjärjestön 15-vuotisjuhlaa Nummisten Seurojentalossa sekä päivä- että iltajuhlan voimalla. Juhlapuhujina olivat kansanedustajat Matti Mattila ja Johannes Virolainen. Juhlasta on pöytäkirjassa hieman lakoninen maininta: ”juhlaväkeä olisi saanut olla enemmänkin, sillä juhla jäi tappion puolelle”.

1965 poliittinen toiminta oli hiljaista, eniten herätti keskustelua ja tilanteen arviointeja Maalaisliiton nimenmuuttokysymys. Enemmistön mielipiteiden asettuminen nimenmuutoksen hyväksymisen puolelle todettiin kaikissa osastoissa. Vuoden loppuun mennessä oli nimenmuutosasia jo useissa osastoissa suoritettu ja kunnallisjärjestökin rekisteröinyt uuden nimen, Keskustapuolueen Mäntsälän kunnallisjärjestö r.y.

1970-luku

Vuonna 1970 kunnallisjärjestön uudeksi puheenjohtajaksi tuli Soini Hämäläinen. Kunnan asioissa toivelistalla oli vanhusten talon rakentamisen kiirehtiminen, Hyvinkäälle suuntautuvan tien rakennustyön aloittaminen sekä Mäntsälä-Lahti-moottoriliikennetien rakentamissuunnitelman muutos, jotta tie saataisiin kulkemaan metsäistä suuntaa pitkin ja kylät säilyisivät ehjinä. Tässä asiassa kunnallisjärjestö teki lujasti töitä puheenjohtajansa johdolla käyden lukuisia keskusteluja päättäjien kanssa saaden lopulta toiveensa toteutumaan.

1975 Kunnallisjärjestö järjesti suuren vaalijuhlan koulukeskuksessa, jossa puhuivat ehdokkaat Marjatta Väänänen, Johannes Virolainen, Matti Mattila ja Mauri Paananen. Tässä juhlassa vihittiin kunnallisjärjestön ja paikallisosastojen liput.

1978 tammikuussa pidettiin kunnallisjärjestön 30-vuotisjuhla koulukeskuksessa. Se oli samalla vaalijuhla, jossa puhuivat Johannes Virolainen ja Marjatta Väänänen. Kevättalvella Keskustanaiset järjestivät kirkkopyhä-tilaisuuden. Juhlassa puhui Kyllikki Stenros ja tilaisuus kokosi väkeä kautta koko pitäjän. Kekrijuhlaa vietettiin koulukeskuksessa perinteisin menoin. Kekrijuhla oli aina syksyn tullen ikäänkuin uusi herätys järjestötyöhön hiljaisemman kesäkauden jälkeen. Kunnallisella sektorilla suurin tapahtuma oli terveyskeskuksen valmistuminen, sen avaaminen tosin jäi seuraavaan vuoteen mutta uudenlainen palvelu oli jo tosiasia.

1980-luku

1983 oli sekä eduskuntavaalit että kunnallisvaalit. Suora lainaus vuosikertomuksesta kertoo ”Keskustanaisten toiminnan olleen tarmokasta kautta kentän niin arjen kuin juhlankin tehtäväkentässä. Vesaisten toiminta on ollut virkeätä. Jälkikasvu on tärkeä. Tämänpäivän nuorissa kasvaa tulevaisuuden päättäjiä myös keskustariveihin! Rahakin ratkaisee! Paljon tätä työtä tehdään aatteen voimalla, mutta setelien kahina ja kolikkojen kilinä elävöittää sitä omalla voimallaan.” Niinpä päätettiin uusia 5-vuotiskannatustukisopimukset. Tulos oli yli tavoitteiden.

Samana vuonna valmistui kirkonkylälle Myllymäen koulu, jonka aikaansaaminen lähinnä luvan ja valtionavun osalta oli keskustavoimien sitkeän työn tulosta.

1984 heti vuoden alussa Keskustan valtuustoryhmä ja osastojen edustajat kävivät 30 hengen voimalla linja-autokyydillä eduskunnassa puolueen eduskuntaryhmän vieraana. Neuvotteluja käytiin Kauko Juhantalon, Heimo Linnan, Einari Niemisen ja Marjatta Väänäsen kanssa. Mäntsäläläisten toiveena oli maakaasuputken vetäminen Mäntsälän halki, tiemäärärahojen lisääminen, vanhustentalon rakentamisen aloittamispäätös sekä päätös siementarkastuslaitoksen sijoittamisesta Mäntsälään. Uuden kunnantalon paikkaa mietittiin, mutta asiaa ei saatu vielä ratkaistua. Tulevien kunnallisvaalien vuoksi pidettiin syyskuun lopulla kirkkopyhä ja vaalijuhla, jossa paikalla oli yli 300 henkeä. Juhlapuhujana oli Johannes Virolainen. Parin viikon päästä järjestettiin uusi vaalijuhla (250 henkeä), jossa puhuivat ministeri Toivo Yläjärvi ja Marjatta Väänänen. Vuoden lopulla avattiin moottoriliikennetie Mäntsälä-Lahti, joka rakennettiin Mäntsälän keskustaväen toiveiden mukaisesti.

1985 Mäntsälässä aloitettiin Monitoimitalon rakentaminen, Valtion siementarkastuslaitos menetettiin, se päätettiin rakentaa Loimaalle, mutta edelleen oli hankkeilla Marjatta Väänäsen aloitteesta kasvinviljelykoeaseman saaminen Mäntsälään. Maakunnalliset keskusjärjestötkin tukivat sen sijoittamista tänne. Elokuussa juhlittiin Mäntsälän pitäjän 400-vuotisjuhlia. Juhlatapahtumia riitti viikoksi huipentuen juhlakulkueeseen, jossa hulmusivat myös viisitoista vihreätä keskustalaista järjestölippua.

1987 piiritoimistolta ehdotettiin, että piirin 70-vuotisjuhlat järjestettäisiin Mäntsälässä. Täällä ryhdyttiinkin heti kunnallisjärjestön puheenjohtajan Soini Hämäläisen johdolla toimenpiteisiin varaamalla juhlapaikka Monitoimitalolta, seurakuntakeskuksesta ja kirkosta. Juhla pidettiin 15. marraskuuta. Juhlavieraita oli 700 henkeä. Puhujina olivat kansanedustaja Marjatta Väänänen ja piirin puheenjohtaja Tero Mölsä. Juhlat onnistuivat sekä järjestelyiltään että sisällöltään erinomaisesti.

1990-luku

Vuonna 1990 Mikko Laakso otti kunnallisjärjestön puheenjohtajan tehtävät hoitaakseen. Mikko Laakso oli myös kaksi kertaa eduskuntavaaliehdokkaana.

Vuonna 1994 Mäntsälän kunnallisjärjestö sai ensimmäisen naispuheenjohtajan, Aira Jussilan, joka toimi puheenjohtajana 12 vuotta.

29. huhtikuuta 1998 vietettiin kunnallisjärjestön 50-vuotisjuhlaa kunnantalolla 160 hengen voimin. Juhlapuhujana oli Esko Aho.

2000-luku

Vuonna 2000 Mäntsälässä kamppailtiin Esko Ahon presidentiksi valitsemisen puolesta. Toiselle kierrokselle Ahon taakse saatiin myös paikkakunnan kokoomuslaisia, kristillisiä ja ruotsalaisia sekä sitoutumattomia vaikuttajia. Galluppien mukaan Esko Aho oli jo ohittamassa kilpakumppaninsa Tarja Halosen . Vaalien toisella kierroksella Halosen ja Ahon äänimäärien ero oli Mäntsälässä vain 63 ääntä.

Seuraavana vuonna 2001 eli 17 vuotta sitten kunnallisjärjestön vuosikokouksessa puitiin samoja asioita kuin tänä päivänäkin. Pöytäkirja kertoo: ”Keskustelua käytiin kotihoidontuen Mäntsälä-lisästä ja lentokenttähankkeesta. Lasten kotihoidontuen todettiin olevan alkujaan Keskustan aloite, jonka lamatalous on vesittänyt. Lentokenttähankkeen osalta kuultiin kannanottoja sekä arvioiduista hyödyistä että haitoista.

Vuonna 2006 kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi valittiin Veijo Peltola. Tässä yhteydessä mainittakoon, että kunnallisjärjestön alkuvuosina sihteerin tointa 36 vuotta hoitanut Onni Peltola oli Veijon setä. Tästä huomataan, että kiinnostus yhteisten asioiden hoitoon lienee osittain perinnöllistä.
Nykyinen puheenjohtaja Tapio Havula on luotsannut kunnallisjärjestöä vuodesta 2014 lähtien.

Historiikki esitettiin Mäntsälän Keskustan 70-vuotisjuhlassa 7.10.2018 Sälinkään kartanossa.

Historiikin on laatinut kunnallisjärjestön sihteeri Mirja Hämäläinen.

Lähteet:

• Vihertyvä Uusimaa, osat I, III, IV, V
• Mäntsälän historia I-III
• Kirvun ja Mäntsälän mies : Soini Hämäläisen tie paimenpojasta kunnallisneuvokseksi
• Maalaisliiton Mäntsälän kunnallisjärjestön pöytäkirjat ja toimintakertomukset