Tulevan hyvinvointialueen haasteet

Aluevaalien kampanjat käyvät kuumimmillaan ja keskustelua käydään hyvin pitkälle palvelujen saatavuudesta tulevaisuudessa. Tulevien palvelujen kokonaisuus on varmaan niitä tärkeimpiä asioita. Palveluverkon supistamiset eivät saa kannatusta, mikä on hyvin ymmärrettävää.

Haluan nostaa esiin sitä tosiasiaa, että jos Keusoten taloutta ei saada tasapainoon tulevina vuosina, niin vaikeuksissa ollaan.  Oleellinen kysymys on, mitkä ovat ne keinot millä tasapainoon pyritään. Kaikki puhuvat perusterveydenhuollon vahvistamisesta ja sitä kautta kalliimpien palvelujen välttämisestä. Kuulostaa hyvältä, mutta mitkä ovat ne keinot toteutuakseen.

Kun on päässyt vertailemaan Keusoten nykyistä kustannuskehitystä siihen tulevien vuosien valtionrahoitukseen, niin voi todeta, että haasteita riittää. Sotemenojen 6-7 % vuotuinen kasvu haastaa talouden kestävyyden todella kovasti.  Tämä menojen kasvu tarkoittaa n. 200 milj. kokonaiskasvua tulevina viitenä vuotena. Mäntsälän osuus siitä on 10 %.  Tästä kasvusta pyritään kattamaan puolet Keusoten tuottavuusohjelmalla, mutta miten sopeutetaan se toinen puolikas. Tämä edellyttää ylimääräistä 25milj. sopeuttamisohjelmaa / vuosi seuraavina viitenä vuotena.

Keusotessa on asia tiedostettu ja tehtykin monenlaista. V. 2022 talousarviossa näitä ylimääräisiä sopeuttamistoimia tehtiin 5 miljoonan edestä. Suurimpana säästönä oli Tuusulan akuuttiosaston lakkauttaminen. Ikävä päätös, mutta perusteetkin kyllä löytyvät. Yksi iso päätös talouden ja toiminnan kannalta tehtiin joulukuussa, kun päätettiin uuden yhteisen potilastietojärjestelmän hankinnasta. Uuden järjestelmän myötä pääsemme eroon 16 erilaisesta järjestelmästä. Yhtenäinen järjestelmä on talouden ja toiminnan kannalta tärkeä.  

Usein puhutaan, että miksi Keusote ei hyödynnä yksityisiä palveluntuottajia. Palvelusetelin käytöstä on linjattu, että yksityisiä palvelun tuottajia hyödynnetään oman julkisen palvelutuotannon täydentäjänä ei korvaavana. Itse näen tämän linjauksen hyväksi, koska se turvaa julkisen palvelutuotannon, mutta antaa kuitenkin hyvää vertailutietoa yksityiseen verrattuna. On kuitenkin sanottava, että nämä palvelusetelillä tarjottavien yksityisten palveluntuottajien kilpailutukset eivät ole tuottaneet Keusoten talouteen helpotusta, päinvastoin. Ennaltaehkäisevät toimet ovat jääneet Keusoten hoidettavaksi.

Palveluseteli on otettu käyttöön mm. kotiapupalvelujen hankinnassa, omaishoitajien vapaapäivien tuuraamisessa, vammaispalveluissa henkilökohtaisen avun ja ikäihmisten tehostetun asumispalvelujen palveluissa. Palvelusetelin käyttöönotto laajemminkin on perusteltua, kun omat rahkeet eivät riitä.

Vuoden 2018 alusta aina elokuulle 2019 Keusote oli mukana valtion rahoittamassa palvelusetelikokeilussa, joka koski perusterveydenhuollon vastaanottopalveluja sekä suun terveydenhuollon palveluja. Keusoten alueella kokeilussa oli mukana yli 10 000 ihmistä. Kokeilusta saatiin paljon myönteistä palautetta mutta se jouduttiin lopettamaan, kun valtion kapitaatiopohjainen rahoitus kokeilulta loppui 2019. Siitä Saatiin kuitenkin hyvää kokemusta.

Yhden asian vielä tähän nostan eli henkilöstön hyvinvoinnin. Henkilöstön vaihtuvuus on liian suurta, viimeisten lukujen mukaan 14 %. Henkilöstön viihtyvyyden ja työhyvinvoinnin parantaminen on yksi tärkeä asia tuleville päättäjille. Palkkaharmonisointiin on käytetty lähes 7 milj. euroa vuosina 2019-22. Palkka on tärkeä, mutta työhyvinvointiin liittyy paljon muutakin, jotta kokemus halutusta työpaikasta olisi yhteinen. Myös talouden näkökulmasta on motivoitunut ja työssä viihtyvä henkilöstö avainasemassa. Ostopalveluihin turvautuminen hätätilanteessa on kallista.

Loppuun voi todeta, että paljon on tehty mutta paljon on vielä tehtävää, jotta onnistuisimme.

Tapio Havula

 Keusoten hallituksen 1. varapj

Keskustan aluevaaliehdokas Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella