VÄÄRIN YMMÄRRETTY POLITIIKKA

Kataisen, Stubbin ja Rinteen hallituskautena Euroopassa vallitsi noususuhdanne, mutta hallitus pilasi Suomen mahdollisuudet päästä mukaan talouskehityksen virtaan. Suomessa työttömiä tuli yli 100 000 entisten lisäksi ja valtionvelka kasvoi niin, että kestävyysvaje oli kauden lopussa 11 miljardia. Samaan aikaan tehdyt palkkaratkaisut edesauttoivat viennin kilpailukyvyn rapautumista.

Tilannenäkemyksissä ei saavutettu yksimielisyyttä, joten tavoitteet puuttuivat tai ne olivat täysin epärealistiset, samoin kuin valitut tai valitsematta jääneet keinot. Toteutettu hallituspolitiikka oli epäjohdonmukaista ja ristiriitaista. Leimallista oli johtajuuden täydellinen puuttuminen ja henkilökemioiden yhteensopimattomuus.

Keskusta muodosti hallituksen perussuomalaisten ja kokoomuksen kanssa. Heti alkuun sovittiin yhteisestä tilannekuvasta ja päätettiin niistä avainasioista, jotka on toteutettava. Sipilän johdolla määriteltiin toimenpiteet, aikataulut sekä vastuualueet Suomen kuntoon-saattamiseksi.

Noin kuukausi ennen hallituskauden päättymistä pääministeri Sipilä jätti hallituksensa eronpyynnön, koska sote-uudistusta ei saatu maaliin. Monet ennakkoon sovitut asiat sen sijaan saatiin: viennin kilpailuky parantui ja velan kasvu saatii hallintaan niin, että velkaantuminen taittui. Uusia työpaikkoja luotiin 140 000 ja työllisyysaste pystyttiin nostamaan          72 prosenttiin. Keskisuuria ja pienempiä uudistuksia pantiin toimeen yli sata. Pääministeri Sipilän hallitus siis toteutti lupauksensa Suomen kuntoon laittamisesta 80-prosenttisesti.

Valtion talouden näkökulmasta toimenpiteet ja harjoitettu politiikka olivat ehdottomasti oikeita. Saavutus on niin hyvä, että on vaikea löytää minkään aiempien hallitusten saavutuksista vastaavaa.

Pääministeri Sipilä ja muut hallituksen jäsenet ansaitsevat paljon suuremmat kiitokset. Historia tulee huomioimaan Sipilän hallituksen ainutlaatuisen tehokkuuden vaikeissa olosuhteissa tehdystä työstä.

Kansa kävi äänestämässä. Keskustan äänimäärä laski 7 prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista. Toki 93 prosenttia tuki harjoitettua politiikkaa ja Suomen kuntoon saattamista.Vanha sanonta pätee: poliitikot kyllä tietävät mitä pitää tehdä, mutta eivät tiedä, miten tulisivat uudestaan valituiksi. Jo hallituskauden puolivälin jälkeen oli nähtävissä ne syyt, jotka johtivat vaalitappioon. Suurin julkinen tekijä oli median muokkaama kuva Sipilästä, hallituksen toimenpiteiden ja saavutusten vähättely ja faktojen tahallinen vääristäminen. Kuva joka luotiin, sumensi hallituksen toimia ja aikaansaannoksia. Ilmiötä toistettiin systemaattisesti kolmen viimeisen vuoden aikana.

Mediaa sanotaan vallan vahtikoiraksi. Nyt se räksytti koko ajan huomioimatta positiivisia asioita. Tottakai median tulee vahtia valtaa, mutta ei sen pidä systemaattisesti olla pahansuopa. On käsittämätöntä, ettei mikään taho valvo mediassa sitä, miten totuudenmukaista vaikutelmaa kohteestaan se luo.

Oppositiolle median luoma vaikutelma oli taivaan lahja. Vääristelty todellisuus upposi osaan äänestäjistä kuin suorastaan tilauksena. Media ja oppositio tarttuivat hanakasti ”hienostorouva Bernerin” ja ”ökyrikkaan Sipilän” toimiin ja mahdollisuuksiin ilmapiirin synnyttämisessä.

Emme unohda keskustan omia virheitä, koska niitäkin oli. Suuri virhe oli tiedottaminen, joka lähti aina valtiontalouden näkökulmasta, ja niihin sisältyvä negatiivinen tunnelataus jätettiin käsittelemättä. Myös vaaliohjelma korosti valtiontalouden näkökulmaa.

Puolustukseksi voidaan ilman muuta todeta, että hallituksen saavutukset tavallaan sokaisivat näkemästä, mitä media ja oppositio olivat saaneet aikaan äänestäjissä kentällä. Hallituksen saavutukset eivät tavallaan antaneet Sipilälle oikeutta muuttaa tiedottamisen linjaa tai valittua vaaliohjelmaa.

Vaikka kentältä ahkerasti viestitettiin ja itse Sipilällekin tuotiin julki se, että tulevien vaalien teemat on oltava tulevissa vaaleissa pienen ihmisen arkisista teemoista eikä saavutettujen tekojen painotuksia. Vastaisuudessa on paremmin pystyttävä ottamaan kentän ääni huomioon hallitusaikana. Kävi niinkuin Winston Churchillille, joka johti Englannin voittoon sodassa mutta hävisi ensimmäiset rauhanaikaiset vaalit, eikä näin saanut kiitosta kansalta, joka oli kyllästynyt ja väsynyt uhrauksiin, joita se oli sodan aikana joutunut tekemään.

Keskustan onneksi ”jouduttiin väkisin” Rinteen hallitukseen ja saatiin läpi kaikki kynnysasiat, jotka keskustalle ovat tärkeitä.

Toivotan uuden hallituksen keskustalaisjäsenille menestystä ja onnea työssään ja varokaa mediaa!

Erityisen kiitoksen annan Sipilälle. Suomesta ei löydy montakaan samantasoista muutosjohtajaa.

Esimerkkisi näyttää kuinka johdetaan joukkoja edestä.

Kiitollisuudella,

Matti Ahonen

Suomen Keskusta r.p. jäsen

Mäntsälän kunnallisjärjestön hallituksen jäsen

KeskustanKeski-Mäntsälän paikallisyhdistyksen varapuheenjohtaja