HALLITUKSEN TEILAAJAT

Professori Markku Kuisman mittava haastattelu Helsingin Sanomissa 29.7 kirvoitti esittämään muutaman kommentin kysymysten kera. Ansioitunut Kuisma luotsasi haastattelussaan osuvasti maailman valta- ja taloussuhteiden kehitystä meidän aikanamme. Varsinkin markkinatalouksien kehittyminen suuryritysten aikana oli hyvin osuvaa. Tosin hän jätti mainitsematta suuryritysten tavan palkata runsaasti lobbareita edistämään lainsäädäntöä suuryrityksiä hyödyttävään suuntaan yhteiskuntien kustannuksella. Tästähän on runsaasti kirjoituksia, joissa kerrotaan niistä vahingoista, joita eräille maille on tullut.

On aivan totta, vaikuttaa siltä kuin markkinatalous on mielletty ainoaksi keinoksi toimia muutosten ja tehokkuuden aikaan saamiseksi. Tilanne on kuin sadussa, jossa ”Pandoran lippaan” henki on päästetty valloilleen, tai niinkuin Raamatussa, jossa yhteisö palvoi ”kultaista vasikkaa”. Kun yhteisö ei samalla tiedä, mitä ja kuinka tulisi toimia kohtuullisuuden saavuttamiseksi. Järkyttävää oli kuitenkin se kritiikki, jota hän esitti meidän hallitustamme kohtaan. On vaikea käsittää , mistä nämä kommentit kumpuavat ottaen huomioon professorin yhteiskunnallisen aseman ja arvostetun tutkijan tietomäärän. Varsinkin, kun hän ei esittänyt mitään vaihtoehtoisia toimia, joilla hallitus olisi saavuttanut työllisyyden nousun liki 72 %, valtion velan kasvun taittumisen sekä talouden huomattavan kasvun saavuttamisen verrattuna aikaisempiin hallituksiin, puhumattakaan 100 000 uudesta työpaikasta.

Kirjoituksesta henkii aivan kuin olisi oppositio puhunut. On se kumma tämä suomalainen yhteiskunta. Jos pieni porukka saa aikaiseksi koko yhteisöä hyödyttäviä asioita sen jälkeen, kun muut olivat lähes 10 vuoden aikana yrittäneet korjata meidän talouttamme. Anteeksi, saivathan he sen vielä huonommaksi kuin mitä oli ennen heitä. Niin varsinkin porukan vetäjää eli Sipilää mollataan ja haukutaan kaikin mahdollisin tavoin. Myös pyritään kaikin keinoin vähättelemään tai esittämään, että aikaansaannot ovat muiden ansiota. Tässä tulee erinomaisesti suomalaisten perisynti esiin, eli kateus. Suomessa ei kertakaikkiaan kukaan saa onnistua, sillä sehän on katastrofi meidän kannalta, jotka emme onnistuneet, mehän menetämme kasvomme.

Nyt olisi korkea aika tunnustaa pääministeri Sipilän ja muiden hallituksen jäsenten työnteon tulosten arvo sille kuuluvalle tasolle. Henkilökohtaisesti uskon, että jos professori Kuisma pyytäisi haastattelun Sipilältä, hän varmaankin mielellään suostuisi tähän. Olen vakuuttunut siitä, että professori Kuismakin tulisi samaan tulokseen kuin iso osa suomalaisia, että hallitus Sipilän johdolla on taitavasti käyttänyt maamme resursseja markkinatalouden valjastamiseksi Suomen kansan hyväksi.