Keskustan valtuustoryhmän kanta kuntaliitosselvityksessä jatkamisesta (valtuuston kokous 28.9.2015)

Tiistai 29.9.2015 klo 22:15


Kunnanvaltuuston kokous 28.9.2015: Keskustan valtuustoryhmän kanta kuntaliitosselvityksessä jatkamisesta

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja lehteriväki!

Pitkään valmisteltu kuntaliitosasia on loppusuoralla. Nyt on mahdollisuus sanoa siitä mielipiteensä. Asia on ollut täällä käsittelyssä satojen tuntien ajan. Olemme varmaan siitä kuulleet enemmän kuin mistään muusta koskaan. Hyvä, niin pitää ollakin, asia on mittava ja tärkeä. Varovaisen arvion mukaan valmisteluun kului 500 000 euroa ja virkamiehiltämme runsaasti työaikaa. Pakkolait ja asetukset eivät saa kiitosta. Tämäkin oli pakkoasetus. Meidän oli selvitettävä vuonna 2013 tulleen määräaikaisen kuntarakennelain mukaisesti yhdistymistä ja metropolihallinto pelotti myös meitä, selvityssuunnastakin käytiin keskustelua. Keskustan ehdottama vaihtoehtoinen selvittelysuunta ei saanut kannatusta. Tällä tavoin lähti käyntiin 8-kuntaselvitys. Me teimme selvityksen todella pitkän kaavan kautta ja kunnianhimoisesti. Ei voi moittia. Alkuun talouslukuja tulkitessa meille kerrottiin, kuinka huonosti meidän käy, jos ei liitosta tapahdu. Veroäyriennuste oli uudessa kunnassa ruusuinen. Nyt kun katsotaan kokousliitteen lukuja, ei liitos juuri auvoa tuo ja veroäyri nousee liitoskunnassakin todella nopeasti. Kiinteistöverot ovat meillä jo valmiiksi korkeat, siinä kipupiste varmaan tulee muilla ensin vastaan kuin meillä. Esittelyissä se on kerrottukin, suurista alkuinvestoinneista johtuen kestäisi oman aikansa ennen kuin tämä sampo alkaisi tuottaa.

Hallinnon purku liitoksessa on aloitettu luottamushenkilöistä. Nyt voimassa oleva viiden vuoden irtisanomisaika turvaa henkilöstön aseman. Liitosta on perusteltu lähidemokratian lisääntymisellä. Se on asia, jota on erittäin vaikea uskoa, kun nykyinen kunnanhallitus vaihtuu 9 jäsentä ja 3 valtuuston puheenjohtajaa vaihtuu 17. Ensimmäisellä kerralla kaksi Mäntsälästä. Onko toisella valtuustokaudella ketään, silloin ei enää rajata entisten kuntarajojen mukaan.

Valtuuston jäseniä valmiissa liitoksessa 67, nyt 43, varovainen arvio viisi kunnastamme. Uudessa kaupungissa lähilautakuntia on kolme, jokaisessa jäseniä viisitoista. Nyt meillä on perus-, maankäyttö-, sivistys-, tekninen- ja tarkastuslautakunta, kaikissa jäseniä yhteensä äkkiä laskien 45. Lisäksi meillä on vielä kuntayhtiöt: sähkö, vesi ja vuokra-asunnot. Ehdotelmassa ei ole omaa lähilautakuntaa Pornaisissa eikä Järvenpäässä, joten heitä varmaan istuu Mäntsälän lähilautakunnassa suurin osa. Vaikea uskoa miten vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät, jos jokainen kuntalainen on nykyisin tuntenut useita valtuutettuja ja edustajia, olisi uudessa kaupungin hallinnossa edustajia Mäntsälästä enää kymmenkunta.

Kuntien omistamia yhtiöitä on muillakin kuin meillä, mutta sinne ne vilahtaisivat samassa kaupassa kaikki.

Miten kävisi sille elinkeinotoimen ketteryydelle, mistä olimme ylpeitä? Saisimmeko vielä tänne sijoittumaan yrityksiä, joissa olisi uusia työpaikkoja? Kaavoitettaisiinko tänne yritystontteja mitä kyliin saisi rakentaa? Rakennettaisiinko tänne uusia vuokrataloja asukkaille?

Paljon on asioita, joista haluamme itse päättää.

Aika ajoi liitoksen ohi. Sote-uudistus tuo Keski-Uudenmaan kuvioon niin suuren muutoksen. Yli puolet kuntamme budjetista on kulunut sote-menoihin. Jos niin suuren palasen osuus siirtyy kunnalta pois, tulee se vaikuttamaan jäljellä olevaankin. Sote-muutoksen tarpeesta on poliittinen yksimielisyys, että se viedään maaliin. Meidän  oma liitoksemme on murtunut pala palalta. Irtautuneita on enemmän kuin jäljellä olevia. Jäljellä on enää Järvenpää, Pornainen ja Mäntsälä. Se ei vastaa samaa liitosta, mihin lähdettiin, ja Keskustan valtuustoryhmä  haluaa irtautua liitosselvityksestä edellä mainituista syistä välittömästi.

Keskusta on käsitellyt asiaa kunnallisjärjestön kokouksissaan ja tuonut oman kantansa Mäntsälän itsenäisenä pysymisestä avoimesti esille myös kuntavaaleissa ja järjesti asiasta kuntalaiskyselyn Mäntsälän messuilla jo 2013. Tulos oli jo silloin murskavoitto itsenäisyyden puolesta. Me emme aliarvio kuntalaisten näkemystä asiasta. Sen sijaan netti- ja kirjekyselyt eivät mielestämme edes täytä sitä luotettavuutta, jota me kansalaiskuulemiselta odotamme. Muistissa on edelleen kuntavaalikokeilu Uudellamaalla, jossa katosi ääniä ja se jouduttiin suorittamaan uudelleen. Kansanäänestyksen järjestäminen maksaisi erillisenä äänestyksenä 300 000 €. Se on melko suuri summa ja iso lovi budjettiin.

Kunnanhallituksen kokouksessa ja valtuuston kyselytunnilla virisi keskustelu kuntamme jatkosta, jos jatkamme itsenäisinä.

Keskustan valtuustoryhmä haluaa kuntamme jatkavan yhteistyötä alueemme kuntien kanssa. Olemme olleet siinä hyviä ja ehkä nyt voisimme olla taas myös rohkeasti aloitteellisia. Eikä tarvitse valita vain yhtä kumppania, vaan asiakohtaisesti. Hyvä esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä on sopimus yläastelaisten koulunkäynnistä Tuusulassa. Tästä on hyvä jatkaa. Kumppanit ovat tulleet tutuiksi aiemmissa neuvotteluissa.

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Marja-Leena Mäkipää


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini