Nummisten seuratalon paikoitusongelma

Torstai 24.11.2011 klo 13:00 - Marja-Leena Mäkipää

Nummisten seuratalon paikoitusongelma

Nummisten ja Mattilan koulut yhdistävän uuden koulun osayleiskaavan muutos hyväksyttiin 19.9. Mäntsälän valtuustossa. Uutta koulua on odotettu jo pitkään, tarjoaahan se valmistuttuaan paremmat valinnan mahdollisuudet oppilaille sekä nykyvaatimukset täyttävät tilat. Myös päiväkoti rakentuu samaan yhteyteen. Nummisten ja Mattilan kyläläisille muutos tulee olemaan iso.

Paljon ja kerralla hyvää tapahtuu Nummisissa. Onko muutos vain pelkkää hyvää kaikille? Mattilan koulun vanhempia ainakin huolettaa mutkaisen ja pimeän Pornaistentien turvattomuus pienille koululaisille. Alueella on 60-rajoitus, jota noudattaa kuka kerkiää. Kaikki kiireiset eivät koskaan. Turvattomuus tuo lisää kyyditystarpeita ja autoletkan koulun liepeille aamuin illoin.

Myös Nummisten seuratalo on uuden edessä saadessaan uuden naapurin. Nummisten koulu on aiemmin käyttänyt seurataloa liikuntasalina ja vuokra käytöstä on ollut lähes lämmityskulujen kokoinen. Lisäksi kansalaisopiston jumpat ja paikallisen Vilkkaan toimintaa on ollut viikottain seuratalolla. Aina jumppatunnin alkaessa ja toisen loppuessa on piha melkoisen täysi autoista.

Tällä hetkellä paikoitukseen käytetään siis myös kunnan omistamaa puolta pihasta ja yhteistyö on toiminut.

Uuden koulun valmistuttua tila kuitenkin pienenee. Omistavat seurat antoivat huolestuneen lausunnon asiasta.

Kunnan antamassa vastineessa seurojen esittämään mielipiteeseen lausutaan, ettei koulun pihaa tule käyttää paikoitukseen.

Tämä saattaa kuitenkin vaikeuttaa seuratalon tulevaa toimintaa tilaisuuksien järjestämisessä. Pienilläkin syntymäpäivillä on helposti 50 autoa paikoituksessa, miten silloin kun 300 henkeä tarvitsee paikoituksen? Myös koululla on isoja tilaisuuksia jatkossa.

No, ei kirkonkylän koulullakaan ole, vastasi joku. Kyllä kadunvarteen sentään on helpompi paikoittaa kuin kapean ja pimeän Ojankulman hiekkatien varteen. Semmoisen ongelman ne tien oheen oppilaita odottavat linja-autot jo tällä hetkellä Onkimaantien varressa aiheuttavat, että kuorma-autojen ja isojen koneiden kanssa kulku ohi on jo nyt hankalaa. Sen siirtyminen Ojankulmantielle on pyrittävä estämään.

Niinpä toivon uutta koulua suunnittelevalle ryhmälle suurta viisautta laatiessaan pihasuunnitelmaa koululle. Laatikaa siitä yhtenäinen ja avara ja sijoittakaa piharakenteet siten, että avaruus säilyy. Myös hoidettavuuteen tulisi kiinnittää huomiota.

Ja kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun se nimi sehän voi olla Nummisten koulu tai Manun koulu, mutta kun nyt ihan uutta ja nummislaisia yhdistävää koulua tässä tehdään, niin kaikki kunnia vaan kaikesta mielenkiinnosta kaikille, mutta kyllä minun mielestäni asiasta tulee järjestää nimikilpailu mieluiten Nummisissa vaikkapa kylätoimikunnan toimesta. Parhaista ehdotuksista voitaisiin vaikka äänestää  kuntavaalien aikana ja myös lapset saisivat osallistua äänestykseen.

Uuden edessä

Marja-Leena Mäkipää

Keskustan Pohjois-Mäntsälän paikallisosasto on herätetty toimintaan

Maanantai 16.5.2011 klo 21:37 - Mirja Salonen

 

Mäntsälän pohjoisosan huolenaiheena ovat Uudenmaan maakuntakaavan suunnitelmissa olevat kaavailut lakkautettavien kylien suhteen. Alueen asukkaat näkevät mahdollisuuksina hyvät liikenneyhteydet ja mahdolliset kasvunäkymät Orimattilassa, jotka myös lisäävät kiinnostusta asua alueella, josta on helppo kulkea töihin etelään sekä pohjoiseen.

Keskustan paikallisosasto on valinnut hallituksen, joka aktiivisesti on mukana viemässä alueen asukkaiden ajatuksia ja mielipiteitä kunnan sekä maakunnan päättäjille. Kokouksessa tiistaina 3.5. valittiin Keskustan Pohjois-Mäntsälän paikallisosaston hallitukseen puheenjohtaja Mirja Salonen, varapuheenjohtaja Rauli Kataja, sihteeri Marja Teppinen sekä muut jäsenet Matti Laakso ja Kari Virolainen. Heti seuraavana päivänä Järvenpäässä kokoontui Keskustan Uudenmaan piirikokous. Siellä käytti Mäntsälän puheenvuoron Veijo Peltola ja kehoitti kaikkia kuntia Uudellamaalla huomioimaan maakuntakaavauudistuksen suunnitelmat ja olemaan aktiivisia kylien puolestapuhujina.

Näytelmä Johannes Virolaisen elämästä

Perjantai 18.6.2010 klo 23:21 - Mirja Hämäläinen

 

Viime keskiviikkoiltana Aleksanterin teatterissa Helsingissä koitti kauan odotetun Johannes-näytelmän ensi-ilta. Näytelmä kiinnosti mäntsäläläisiä erityisesti siksi, että toinen näytelmän käsikirjoittajista oli mäntsäläläinen Kirsti Manninen.

Näytelmässä Johanneksen elämää seurataan ylioppilaslakin saamisesta aina vuoteen 1993, jolloin Johannes on Kyllikkeineen Karjalassa Yläsommeen kylässä etsimässä vanhan kotitalonsa kivijalkaa. Tapio Liinoja oli Johannes Virolaisen jäämistöstä lainatuissa puvuissa kuin aito Johannes hersyvine karjalan murteineen. Johannes ei suostu sivistyneen herran muottiin, vaikka ensimmäinen vaimo Kaarina alan ammattilaisena häntä siihen yrittääkin pakottaa. Mie ja sie säilyvät Johanneksen puheessa koko hänen pitkän ikänsä.

Poliittiset erimielisyydet Kekkosen kanssa, vieraantuminen Kaarinasta ja lapsettomuus ajavat pariskuntaa erilleen. Johannes tapaa Kyllikki Stenroosin, Tänään kotona -televisio-ohjelman juontajan, joka on ensimmäisenä helsinkiläisenä keskustalaisena tullut valituksi eduskuntaan. Välitön Kyllikki valloittaa pian Johanneksen sydämen, vaikka edustajatoverit koettavatkin varoittaa tätä kevytkenkäisyydestä.

Vihdoin koittaa aika, jolloin Johannes voi Kyllikkinsä kanssa vetäytyä Vironperän rauhaan. Siellä he naureskellen katselevat televisiosta suosittua sketsisarjaa, jossa Aake Kalliala ja Pirkka-Pekka Petelius esittivät Kyllikkiä ja Johannesta.

Näyttämön taustalle heijastetut kuvanauhat olivat Kusti Mannisen käsialaa. Vanhat käsitellyt filminpätkät kuljettivat juonta eteenpäin sujuvasti.

Johannes-näytelmää odotettiin innokkaasti varsinkin Keskustan piireissä. Mäntsälän Keskusta järjesti ensi-iltaan teatteriretken, johon lähti mukaan yli 50 henkeä. Yhteisessä bussikyydissä ensi-iltaan matkannut Kirsti Manninen kertoi, kuinka näytelmä sai alkunsa hänen ja ohjaaja Arto Myllärisen yhteisistä projekteista. Ensi-illassa oli kunniavieraana myös ministeri Marjatta Väänänen sekä kunnallisneuvos Soini Hämäläinen Mäntsälästä. He olivat Johannes Virolaisen hyviä ystäviä ja puoluetovereita vuosikymmenten ajan. Ensi-illassa näkyi myös muita tuttuja kasvoja, mm. ministeri Heikki Haavisto, Keskustan uusi puheenjohtaja Mari Kiviniemi sekä Karjala-liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Markku Laukkanen.

Soini Hämäläinen muisteli bussissa paluumatkalla, kuinka Johannes Virolainen auttoi aikanaan Pohjois-Mäntsälän kylien asukkaita. Kylien halki haluttiin tehdä uusi tie, jolloin se olisi pirstonut maat useilta viljelijöiltä. Johannes Virolainen puuttui Soini Hämäläisen pyynnöstä asiaan, ja niin tie tehtiin toisen vaihtoehdon mukaan kulkemaan metsien halki. Näin maatilat säilyttivät yhtenäisyytensä.

Keskustan puoluekokous Lahdessa 11.-13.6.2010

Perjantai 18.6.2010 klo 23:19 - Mirja Hämäläinen

 

Viime viikonloppuna Lahdessa pidettiin Keskustan 73. puoluekokous. Kokousasioita riitti kolmeksi päiväksi. Perjantaina Lahteen kokoontuivat Keskustanuoret seminaareihin, joiden teemoina olivat ihmisarvoinen elämä, demokratia, hyvä työelämä sekä talous ja ympäristö. Sunnuntain päätösjuhlassa nuorille jaettiin diplomit tunnustukseksi osallistumisesta ns. lautakasafestivaaliin.

 Puoluekokoukseen ilmoittautui n. 2500 virallista puoluekokousedustajaa ympäri Suomea. Lauantaina heidän lisäkseen paikalla oli kaksi tuhatta epävirallista edustajaa sekä yli 150 median edustajaa.

 Kaikkien mielenkiinto kohdistui lauantaina tehtyihin henkilövalintoihin. Ministeri Mari Kiviniemi valittiin toisella äänestyskierroksella Keskustan uudeksi puheenjohtajaksi. Häntä odottaa myös pääministerin toimi. Puheenjohtajavaalissa pienimmän äänimäärän saanut Timo Kaunisto ilmoittautui mukaan puolueen varapuheenjohtajan vaaliin. Kaunisto pärjäsikin tässä vaalissa hienosti; hänen saamansa äänimäärä riitti toiseen sijaan. Äänimäärä jäi alle sadan äänen päähän ensimmäiseksi tulleen Tuomo Puumalan saamasta äänisaaliista. Kolmanneksi varapuheenjohtajaksi kiri uusi kasvo Annika Saarikko, 26-vuotias ministerin erityisavustaja. Varapuheenjohtajavaalissa olivat edellä mainittujen lisäksi ehdokkaina Antti Rantakangas, Elsi Katainen, Hannu Hoskonen sekä uussuomalainen, Tansaniasta kotoisin oleva Andi Mwegerano, joka oli erittäin tyytyväinen saamaansa äänimäärään.

 Uudeksi puoluesihteeriksi Jarmo Korhosen tilalle valittiin Timo Laaninen. Askolasta kotoisin oleva, Mäntsälässäkin tunnettu keskusta-aktiivi Simo Sorsa sai 57 ääntä.

 Viimeisenä kokouspäivänä oli uuden puheenjohtajan linjapuheen vuoro. Uusi puheenjohtaja Mari Kiviniemi sai yleisön innostumaan ja puhkeamaan aplodeihin useaan otteeseen kesken puheen.

 Keskustan puoluekokouksessa tehtiin muutoksia puolueen, piirien sekä kunnallisjärjestöjen sääntöihin. Kaikkiin sääntöihin lisättiin ns. tasa-arvopykälä, jonka mukaan naisia ja miehiä on valittava vähintään 40 % puolueorganisaatioihin. Kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset olivat tehneet puoluekokoukselle etukäteen 273 aloitetta. Mäntsälän paikallisyhdistyksiltä oli kaksi aloitetta puntaroitavana. Keski-Mäntsälän paikallisyhdistys ehdotti yhdistysten tilienhallinta- ja talousarviopohjien lisäämistä keskusta.fi-sivuston tietopankkiin helpottamaan rahastonhoitajien työtä. Ohkolan paikallisyhdistys puolestaan vaati aloitteessaan keskustalaisen näkemyksen esiintuomista ay-liikkeessä.

 Lauantai-iltana puoluekokousväelle oli järjestetty Suomen suurimmat lavatanssit Lahden messukeskukseen. Huviosuudesta vastasi mm. Yölintu-yhtye.

Monituhatpäisen kokousväen majoittaminen Lahteen oli varmasti vaativa työ. Kokousjärjestelyt messukeskuksessa onnistuivat erinomaisesti kiitos paikallisen talkooväen. Lippumarssin peruuntuminen sunnuntaina harmitti monia kokouksen osanottajia, sillä kansallispuvut ja kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten liput oli pakattu mukaan nimenomaan tätä tarkoitusta varten.

Tiedottajasta olisi apua

Maanantai 14.6.2010 klo 21:19 - Katri Hämäläinen

Olisiko aika palkata Mäntsälän kuntaan päätoiminen tiedottaja? Tiedottaja on juuri näitä ”turhia” ammatteja, joista on helppo karsia, kun rahaa on vähän. Työn tulos on ”näkymätöntä”, kun homma toimii. Kun se ei toimi, on tilanne esimerkiksi sellainen kuin se Mäntsälässä nyt on. Kunnan työntekijät kyllä hoitavat tiedotusta parhaansa mukaan osana muita tehtäviään, mutta kenelläkään työntekijällä ei ole mahdollisuuksia keskittyä tiedottamiseen päätyökseen.

Ennakkotiedosta olisi apua monessa. Pitkällä tähtäimellä kertyisi säästöjä, kun kuntalaiset tietäisivät, miten toimia missäkin tilanteessa. Myös johtavilta viranhaltijoilta vapautuisi aikaa omien tärkeiden tehtäviensä hoitamiseen, kun tiedottamisen ammattilainen keskittyisi viestintään.

Toki kunnassamme on paljon muitakin erittäin tärkeitä tehtäviä vailla hoitajaa, joten voi olla, ettei ole realistista toivoa tiedottajaa vielä vähään aikaan. Ehkä kunnat voisivat viestiä yhteistyössä? Tiedottajan puute on ainakin hyvä muistaa, kun ihmettelee kangertelevaa tiedonkulkua. Eihän minkään sektorin toiminta voi olla kunnossa, jos tehtävällä ei ole tekijää. Ja valitettavasti tällaisina taloudellisina aikoina monessa muussakin asiassa tilanne on yhtä kehno.

Lehtien palstoilla on kirjoitettu useampaan otteeseen, että asioita on valmisteltu salassa. Minustakin avoimempi ilmapiiri olisi tervetullut, mutta en voi kuin ihmetellä, kuinka kunnanhallituksen käsittelyssä oleva asia on salainen. Liekö kyse kirjoittajien vai toimitusten otsikoista ja sanankäänteistä, mutta taitaa viestintä onnahtaa näissäkin väitteissä. Kunnanhallituksen esityslistat ja pöytäkirjat ovat julkisia, ja luettavissa kunnan kotisivuilta.

Lisäksi luottamushenkilöiden pitäisi ahkeroitua äänitorvina, muidenkin kuin lautakuntien ja ryhmien puheenjohtajien, joten tiedottamisiin – itse kukin.